Gaalaa, häitä ja muita rientoja

Eilen pidettiin Suomen ensimmäinen blogigaala. Sen järjesti Radio X3M ja muutama muu instanssi. Sain kunnian jakaa palkinnon Årets mest originella blogg. Sen voitti Mögel. Ällöttävää, mutta originellia. Join vähän skumppaa ja näin hevosen. Siinäpä ne tärkeimmät. Ai niin, ja siellä piti olla joku esiintyjä mutta se ei tullut koska lentokoneet eivät lentäneet Ruotsista eilen. En ollut koskaan kuullut siitä (siis siitä miehestä, ei lentokoneiden lentämättömyydestä. Siitä mä olen kuullut), joten mua ei harmittanut.

Meidän lähellä on pizzeria, joka on remontissa. Näköjään ne aikovat vaihtaa nimensä rempan jälkeen. En tiedä miten voisi hienovaraisesti vihjata että nimi Kampin Pizza kääntyy nopeasti hieman ei-ruokahalua-herättäväksi mielleyhtymäksi. Ravintoloitsijat eivät puhu äidinkielenään suomea, ja mä en usko että mä ihan edes osaisin lyhyesti ja helposti selittää sananmuunnosten syvintä olemusta heille. (”Well, in Finnish you can kind of ’turn’ some words, when you switch places of the syllables, and then it sometimes ends up with a different meaning, and your restaurants name then has the word Pimppi which is pussy”).



Monet ovat ihan häähurmiossa. Ensin Vickan ja Daniel menivät naimisiin, sitten William ja Kate julkistivat hääpäivänsä ja nyt myös Tuksu ja Arto. Olin todella onnellinen, kun luin että Jossu kauppaa häihinsä pääsylippuja. Aion ehdottaa illalla kotona että me mentäis. Mies ei suostu viemään mua romanttiselle lomalle siihen Tuurin onnenhotelliin, vai mikä se nyt on, vaikka mangun joka tiistai kun katsotaan Tuuria (kyllä, me katsotaan Tuuria joka tiistai. Se on jopa parempi kuin Matkaoppaat. Näen sen sosiologisena tutkimusmatkana Suomeen ja suomen kansaan).