Hajuharha tai supervoima

Toinen päivä ilman tupakkaa, ja tää menee yllättävän hyvin. Ei yhtään röökiä vielä, ja ei edes ihmeempiä himoja. Poltin kaikki röökini sunnuntaina, eli mulla ei edes ole tupakkaa, vaikka haluaisin.

Mä kuulin, että tupakanpolton lopettaminen parantaa hajuaistia (tai en ole ihan varma oonko kuullut just jotain tuollaista, mutta go with it, tää on nyt mun aasinsilta), ja sen täytyy pitää paikkansa. Joko niin, tai sitten mulla on hajuharha. Koko matkan Simonkadulta Abrahaminkadulle tuoksui pihvi. Sitten yhtäkkiä haju loppui pitkäksi matkaa, mutta taas kun tulin lähikaupastani ulos, haisi sekä palanut, että vastaleikattu nurmikko. Hämmentävää.

Toisaalta, on myös TÄYSIN mahdollista, että tämä onkin yksi mun supervoimistani. Teräsmies esimerkiksi näkee seinän läpi ja kuulee monien kilometrien päässä tapahtuvat avunhuudot. Mulla onkin superkuulon tai supernäön sijasta superhaju. ”Nuuh, nuuh… Mitäs tämä (viekas keskittynyt katse kaukaisuuteen)… Ahaa! Ritva Nurmijärvellä paistaa marenkikakkua!”. Okei, tää ei ole ihan niin hyödyllinen superaisti.

Samalla kun bloggaan, katson Frendejä. Käännöskukkanen: Frendit ovat päättäneet mennä Plazaan juomaan shampanjaa ja kokteileja. Phoebe huudahtaa: ”Let’s go, we’ll get us some Mai Tais!”. Miten se on käännetty? ”Mennään! Tilataan nuudeleita”. Jep.