Suut makiaks!

Mun suosikki voitti sketsihahmokilpailun. Sekä Kete Rahkonen että Marja Tyrni olivat tietysti loistavia, mutta Marja Tyrni valloitti mun sydämen jo alkumetreillä. Ehkä asiaan liittyy jotenkin se, että Marja ja anoppini ovat hämmästyttävän yhdennäköiset.

Mä olen tänä viikonloppuna saanut kaksi uutta suosikkisanaa, joista toinen on juuri Marja Tyrniltä. Hän lupasi Kete Rahkoselle lohtutorttua, ja lohtutorttu on yksinkertaisesti aivan mahtava termi. Toinen hittisana tuli Pasi Nurmiselta kun hän studiossa kommentoi lätkäfinaalin varsinaisen peliajan jälkeen jotain lirukiekkoa, ja sanoi että se oli puolilepakkokiekko. Mä en oikein tiedä mikä se on, mutta se kuulostaa hyvältä. Se luo jotenkin itseluottamusta, että voi itse keksiä urheilutermejä ja pokkana käyttää niitä jopa olympialätkän finaalissa.

Vielä ei ole ratkennut voittiko Kanada vai USA. Kannustan USA:ta ja hieman Kanadan valmentajaa, koska hän näyttää jotenkin kovin miellyttävältä ihmiseltä (kannustuspäätökset ovat tehty täysin jääkiekollisin perustein). Olen tämän pitkän urheilurupeaman (ei siis oman) aikana tehnyt syvällisen analyysin.

Jääkiekko on parempaa kuin jalkapallo, siksi että: Ne tappelevat nyrkein (myös naiset! Mä muutan rakastan Michelle Karvista! Ihan pokkana mätti jotain svedua päin näköä naisten lätkän pronssiottelussa!), erä ei kestä 45 minuuttia ja Suomella on edes JOTAIN mahdollisuuksia menestyä.

Jalkapallo on parempaa kuin jääkiekko, siksi että: Se on sen verran hidasta, että siinä voi tehdä muuta samalla. Maalit eivät yleensä ole sellaisia blink-and-you’ll-miss-it puolilepakkopalloja (huomatkaa termi), vaan voi vaikka ratkoa sudokua samalla. Toinen syy: Pelin lopussa pelaajat usein ottavat paidat pois, ja tietysti suurin syy: Siellä on se ukko nimeltä Kaká.