Shampoopöyristelyä

Tein tänään jotain järkyttävää. Ostin Lidlistä shampoota. Olen viimeiset vuodet aina ostanut shampooni kampaamoliikkeistä. Ennen ostin aina ihan tavallista shampoota tavallisesta kaupasta. Sitten tukkani meni jotenkin rumaksi ja veteläksi. Kampaajalla käydessäni hän sitten pesi sitä jollain ihmeshampoolla ja kysyi mitä tuotteita mä olen käyttänyt hiuksiini (kampaajat käyttävät aina “tuotteita”, oletteko huomannut?). Sanoin, että ihanmitäsattuushampoota tuolta S-Marketista. Hyvä ettei kampaajarassu alkanut itkeä. Hyperventilointinsa lomasta se sai sanottua (kiljuttua) ettei ikinä, IKINÄ, saa ostaa kaupasta shampoota, koska se sisältää silikonia ja alkoholia ja peroksidia ja arsenikkia ja syanidia (okei, mä keksin ehkä osan noista kun en muista ihan tarkkaan mitä se sanoi, mutta jotain kamalia ne sen hätäännyksestä päätellen oli). No niinpä minä, kiltti kuluttaja, teen kuten käsketään ja rupean käyttämään vain kampaamoTUOTTEITA. Kunnes sitten YLE pari päivää sitten uutisoi että markettishampoot olivat puolueettomissa testeissä olleet yhtä hyviä tai parempia kuin kampaamotuotteet. Googlasin tutkimuksen, ja yksi parhaista markettishampoista oli LIDLIN SHAMPOO. Haloo, uskomatonta. Mutta pakko kokeilla. Mies ei osaa olla asianmukaisen pöyristynyt tästä mun ostoksesta, joten tilitän täällä.

Päivän toinen hyvä ostos oli pussi Pohjanmaan pastilleja, joita olen himoinnut monta viikkoa. Lähisiwassa niitä ei ole, ja ostin epätoivoissani Eucamentholia, ja nekin olivat ihan hyviä, mutta eivät yhtä hyviä kuin nää. Hyvä karkki, parempi mieli.