LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Thursday, July 23, 2009

Kesälukemista

Milloin mä olen viimeksi päivittänyt tänne mitään kirjakeskustelua? Siitä on liian kauan. Koska olen freelancer (joka kuulostaa niin paljon paremmalta kuin että ”no mä vaan hengailen”, koska äitiysloma alkaa virallisesti vasta puolentoista viikon päästä), niin olen ehtinyt myös lukemaan aika paljon. Ylipäätään tänä vuonna on ollut aikaa lukea paljon, koska tein keväällä kaksi kiertuetta, ja kiertueiden ydin on venaaminen. Istut asemalla odottamassa, istut keikkabussissa / junassa / lentokoneessa matkalla, istut hotellihuoneessa odottamassa että keikka alkaa, keikan jälkeen meet hotellihuoneeseen hengaamaan jne.

Tässä siis muutama kirjatärppi, kommentoikaa mielellään, jos ootte lukenut!

Lionel Shriver: Poikani Kevin



Mielenkiintoinen kirja. Olen vähän surffaillut, ja kaikki ovat ihan lumoissaan tästä kirjasta. Mun mielestä se oli karmiva ja creepy, mutta aiiiiivan liian pitkä. Mun mielestä siitä olisi voinut editoida pois sadasta pariin sataan sivua.
Kirja on kokoelma kirjeitä, joita nainen kirjoittaa miehelleen. Aika nopeasti käy ilmi, että Kevin, tämän kirjoittajanaisen poika, istuu vankilassa ammuttuaan 10 koulukaveriaan ja opettajansa.

SPOILERWARNING! Mä arvasin jo aika alkumetreillä, että mies, jolle tää nainen kirjoittaa on varmaankin kuollut. Se mut sai jatkamaan sitä kirjaa, että halusin tietää, oliko arvaukseni oikea, eli a) oliko mies kuollut, ja b) miten se kuoli. Mun arvaukset kummassakin kohdassa olivat oikein. Kirjan teema todellakin on ihan mielenkiintoinen, mutta liian pitkä. Ihan liian pitkä. Ihan liiiiiiiian pitkä.

Torgrim Eggen: Pärstäkerroin



Norjalainen Torgrim Eggen on kirjoittanut kirjan norjan poliittisesta maailmasta. En ole varma onko tää kirja hyvä ja kiinnostava, ellei itse varsinaisesti ole kiinnostunut siitä maailmasta, ja ehkä jopa ollutkin siinä tai sen laitamilla vähän kiinni.
Eggen kirjoittaa Solidarisuuspuolueesta ja sen valtataistelusta. Kirja on oikeasti hyvä, ja hauska, ja suosittelen lämpimästi. Pari kertaa tarina menee aika pitkän mutkan kautta, jotka olisi voinut oikoakin, mutta pysyy koossa kuitenkin.

Stephen Fry: The Liar



Ooh! Kuka olisi arvannut, että joku entinen sketsikoomikko osaisi kirjoittaa näin hyvän romaanin! Eikä se siis edes ole hyvä vain siksi, että se ylittää odotukset, vaan se on ihan oikeasti kaikille standardeilla hyvä. Muistaakseni käytin sanaa nerokas (monta kertaa!) lukiessani kirjaa. Se naurattaa ääneen, ja kieli ja käänteet ovat todella monipuolisia ja inspiroivia. Tää meni mahdollisesti mun topkolmoseen parhaista kirjoista ikinä.

Carlos Ruiz Zafón: Tuulen Varjo



No oon myöhässä, tiedän! Tästä kirjasta puhuttiin pari vuotta sitten, ja se olisi pitänyt tietty lukea jo aikoja sitten. Sitä hypetettiin aikalailla, ja nyt hypetetään sen ”jatko-osaa” Enkelipeliä. Kirja oli mun mielestä ihan hyvä. Tarina oli jännittävä ja kekseliäs, ja lopunkin aloin aavistaa vasta puolessa välissä. Kannattaa lukea, mutta ei ehkä odottaa elämää suurempaa kirjaa. Odota ihan hyvää kirjaa.

Nyt meneillään on mafiakirja Comorra. Me yritettiin katsoa sitä leffaa, mutta se alkoi kovin hitaasti, ja me luovutettiin heti kättelyssä. Mä luulen kuitenkin, että kirja on hyvä. (Eih! Musta on tullut jost tollanen wannabekulttuurielitisti. ”Siis en IKINÄ katsoisi elokuvaa, jos siitä on kirjakin!”. No siis en oo. Todellakaan.)

4 Comments:

  • At 4:20 PM, Blogger Zepa said…

    Pärstäkerroinhan on siis oikeasti tylsä kirja. Varsinkin verrattuna Eggertin ekan Sisustajan nostattamiin odotuksiin...

    S. Fry taas on varsin fiksu ja monialainen ihminen. Jos hän kirjoittaa hyvän kirjan, en pysty yllättymään ;-D

     
  • At 10:15 PM, Anonymous Anonymous said…

    Comorra oli melkoinen pettymys, emme miehen kanssa jaksaneet kumpikaan lukea sitä loppuun. Toivottavasti sulta onnistuu paremmin. :)

     
  • At 11:41 PM, Anonymous Anonymous said…

    Jos pidit 'The Liar'sta, suosittelen
    lukemaan myös 'Moab is my Washpot'in.
    Se on Fryn omaelämänkertaa kouluajoilta, tapahtumia joista hän aiemmin kirjotti romaanimuodossa 'The Liar'ssa. Kiehtovaa on lukea molemmat peräjälkeen!
    Muista Fryn romaaneista 'The Hippopotamus' ja 'Making History' ovat myös erinomaista luettavaa.

     
  • At 12:50 PM, Blogger Sandy said…

    Itselläni on Gomorra loppumetreillä ja täytyypä vain todeta että siinä kirja joka jokaisen tulisi lukea. Ei niinkään sen viihdearvon vuoksi sillä vaatiihan se lukijaltaan aikamoista pitkäjänteisyyttä, mutta esimerkkinä tutkivasta journalismista se on ehkä hienointa mitä meitsin silmien eteen on toistaiseksi osunut. Lähdetietoja on tietenkin mahdoton tarkistaa, mutta jos puoletkaan kirjan faktoista pitävät paikkansa niin täytyy myöntää että melko ruusuisten lasien läpi suurin osa meistä on maailmaa tähän asti katsellut.

    Älkää siis katsoko leffapätkää vaan lukekaa ihmeessä kirja. Korruptio ei ole vain kaukainen, meitä koskettamaton asia eikä mafian ydin yliromantisoitu Kummisetien Don Corleone.

     

Post a Comment

<< Home