LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Tuesday, June 09, 2009

Äänestysprosentti

Uh, mitkä vaalit. En jaksaisi millään jeesustella alhaisesta äänestysprosentista, mutta taidan kuitenkin. Eli: mitä välii? Jaksoin olla huolissani edellisissä ja sitä edellisissä eurovaaleissa, mutta että vieläkin? Joo, tietenkin pitää alkaa pohtia vaalien validiteettia jos vain 40 % äänestää. Joo, tietenkin se antaa epäedustavan tuloksen kansan mielipiteistä jos yli puolet eivät käytä ääntään. Joo, tietenkin tämä on nyt DEMOKRATIAVAJE, yhyy! Mutta entä sitten? Joo, on se kamalaa, mutta onhan ne äänestäjät saatana aikuisia ihmisiä kaikki. Eläkööt sitten sen tuloksen kanssa. Puolueet ja media syyttelivät toisiaan kilpaa jo kampanjan aikana siitä, kumpiko on reppanampi saamaan unionin asiaa esille. Että kun kukaan ei osaa kertoa mitä se EU tekee, ja kun se on niin kamalan vaikeaa eikä se kosketa millään tavalla ketään meistä eikä se ole tärkeää ja munhan piti mennä silloin äänestyssunnuntaina LEFFAAN, en mä nyt millään ehdi! No kyllä ne mun mielestä kumpikin yrittivät ihan kohtuullisesti, sekä mediat että puolueet että niiden ehdokkaat. Ihan niin kuin äänestäjällä ei olisi mitään vastuuta. Jos se vaikka lukisi lehden tai katsoisi tv:tä tai surffaisi netissä, niin kyllä se varmaan jossain vaiheessa olisi johonkin EU-asiaan olisi törmännyt. Vaan ei, sieltä käännettiin katsomaan mielummin Salkkareita, tai jotain. Onko se nyt niin kamalaa, etteivät ne äänestä? Jos ei kiinnosta, niin omille nilkoillehan ne siinä kusevat. Äänestäminen ei kestä kuin muutaman minuutin, ja se on ihan ilmaista. Mutta ei, sittenkään ei. Ei valiteta. Kaikkein eniten oikein niille olisi, että tehtäisiin tosi paskoja päätöksia ihan kiusallaankin. Mutta kun eivät ne sitä kuitenkaan tajuaisi.

Tämä asia voitaistiin ratkaista, tai ainakin parantaa kahdella tavalla:
1)Lisätä EU-asiaa kouluissa ja vaalien välissä, mutta MIELENKIINTOISELLA tavalla. Ei kukaan jaksa mitään kalvoshowta jossa taas kerran selvitetään EU:n perusrakenteen kolme pilaria. (Tää menee taas siihen, että Alex Stubb on joku euromessias, mutta silläkin riskillä): Onko kukaan lukija koskaan käynyt Alexin eurooppaluennolla, joita se piti aika aktiivisesti silloin kun se oli meppi? Se kierteli ympäri Suomea, kouluissa, yliopistoissa ja ties missä tupailloissa puhumassa. Ja se puhui ymmärrettävästi, ja höysti anekdooteilla. Joo, kovin on amerikkalainen meininki, mutta kuulkaa se toimii. Suomesta kuitenkin löytyy muita hyviä puhujia ulkoministerin lisäksi, ja osa niistäkin osaa puhua euroopan unionista, sillä tavalla realistisella ja rehellisellä tasolla. Ei siis kuseteta että unioni on joku Eldorado, jossa ei ole mitään vikaa tai vammaa vaan pelkkiä hyviä asioita, mutta ei myöskään keskitytä johonkin idioottiyksityiskohtiin, ikään kuin kurkkudirektiivi olisi koko EU. Kiertue voitaisiin suunnitella kunnolla, viihdyttäväksi kokonaisuudeksi (kyllä näitä asioita voi tehdä mielenkiintoisestikin) ja tehdä asiaan liittyvää matskua nettiin ja dvd:lle, jos road show ei ihan joka niemennotkoon ulotukaan. Eikä mennä siihen vanhaan lankaan, että päästetään liikaa poliitikkoja mukaan. Yleensä kun tällaisia asioita tehdään, niin jossain vaiheessa puolueet älähtävät, että jos YKSI poliitikko saa olla mukana, niin sitten pitää olla jokaisesta puolueesta (tasapuolisuutta, saatana!) joku, ja sitten koko homma kusee. Sinne on raavittava ja kiristettävä ja pakotettava ja lahjottava ihmisiä, ja sitten sinne saadaan joku puolueen piiriaktiivi, joka ei ole mitenkään erityisen kartalla koko unionista tai oman puolueensa eurooppapolitiikasta, mutta pakko on olla paikalla kun muutkin on, ja sitten siitä tule paneeli jota kukaan ei jaksa kuunnella.

2)Sähköinen äänestys. Enkä nyt siis tarkoita jotain sähköistä äänestyskonetta siellä äänestyslukaalissa, vaan nettiäänestyksen mahdollisuutta. Mä tiedän, että se on kuulema tosi vaikeaa, koska ei voi verifioida että on äänestänyt (tai jotain, joku tollanen fiba siinä kai on? Tietääkö joku tarkemmin nää vasta-argumentit?), ja sitten ei voida jotenkin taata äänten rekisteröitymistä tai jotain. Mutta onko se nyt oikeasti niin? Verkkopankin tunnarit kelpaavat sähköisina henkkareina jopa KELA:n kotisivuilla, eikö näissäkin? (”Mutta ei, ei näin voida tehdä kun KAIKILLA ei ole verkkopankkia, ammutaan alas, pum”). Ja mä olen itsekin äänestänyt yliopistoni edustajistovaaleissa sähköisesti. Pienempi skaala joo, mutta jos se onnistuu siellä, niin miksei muualla?

Mun piti oikeasti kirjoittaa jostain ihan muusta, mutta en enää muista mistä, ja johan tässä tätä oksennusta tulikin.

10 Comments:

  • At 1:30 PM, Blogger kirppu said…

    Sun oksennus on aika lailla sellainen mitä mä tossa sunnuntaina olisin halunnut oksentaa, mut se jäi vaan säälittäväksi yökkäilyksi. Hyvä laatta, hei!

     
  • At 1:37 PM, Blogger Nikke said…

    Internetitse äänestämisessä ei kai ole niinkään kyse tunnistamisen mahdollisuuksien puuttumisesta, vaan äänestysrauhan takaamisesta.

    Eli ei voida taata sitä ettei joku pidä pyssyä sun ohimolla että varmasti äänestät oikeata ehdokasta.

    Onhan noita kompastuskiviä muitakin, mutta siinä yksi mikä on ollut esillä.

     
  • At 1:51 PM, Blogger Lotta said…

    Hmm. No toihan on kyllä ihan validi pointti. Siihenköhän tämä nyt sitten kokonaisuudessaan tulee kaatumaan? Tuota ei voida millään teknisillä ratkaisuilla edes hoitamaan.

     
  • At 2:33 PM, Anonymous kittyfane said…

    Nikke ottikin jo esille olennaisimman. Demokratia on vaarassa siinä vaiheessa, kun äänestystilanteen rauhaa ei voida taata.

    Asella uhkaaminen on tietysti mahdollista, muttei sitä noinkaan dramaattiseksi tarvitse mennä. Jos äänestämisestä tulee koko perheen yhteinen perjantai-illan ohjelmanumero, on vaikea uskoa, että kaiken maailman kotihitlereiden kanssa asuvat uskaltaisivat äänestää perheen linjasta poiketen.

    (Tietoturvaongelmat yms. sitten vielä erikseen.)

     
  • At 3:36 PM, Anonymous HM said…

    Kertokaa pliis mulle, miten EU:sta voisi koulussda puhua mielenkiintoisesti? Toteutan sen mielelläni syksyllä lukion Eurooppa-kurssilla. En tiedä tarpeeksi "sisäpiirintietoa" pystyäkseni kertomaan mielenkiintoisia ja hauskoja juttuja, joilla EU-asioita saisi havainnollistettua. Suoraan sanottuna inhoan kyseistä kurssia, koska siitä on varsin vaikea saada mielenkiintoista. Ja kyllä, seuraan mediaa ja olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, kuten kunnon yhteiskuntaopin opettajan kuuluukin. Mutta tässä tapauksessa se ei vain tunnu riittävän, kun esim. uutisointi on suurimmaksi osaksi sitä tavallista (tylsää) EU-jargonia. Ja tietynlaiseksi hallintonörtiksikin minua voisi sanoa, eli yleensä löydän mielenkiintoisia pointteja muiden mielestä tylsiltä tuntuvista asioista (tämä lienee seurausta opiskeluaikaisesta kopoilusta). Mikä avuksi? (Älkää kiltit tarjotko vaihtoehdoksi "kutsu ulkoministeri vierailulle": 1) se ei ehdi tuppukyliin puhumaan 10 oppilaalle, 2) se kurssi kestää puolitoista kuukautta)

     
  • At 3:47 PM, Anonymous Anonymous said…

    ja äänten "ostaminen" olisi huom. helpompaa kuin nyt, tyyliin saat 50 jos saan äkkiä äänestää sun tunnuksilla netissä.. tuskin suomessa päästään tuohon täysin sähköiseen äänestykseen netissä,sen varran tarkkkoja ollaan vaaliasioissa.

     
  • At 11:28 PM, Anonymous Timo said…

    Effi tuota sähköistä äänestystä on kovaa vastustanut näillä perusteilla. Ihan asiaa mun mielestäni - eniten epäillään laskennan luotettavuutta.

     
  • At 10:43 AM, Anonymous Juppe said…

    Olet Lotta ihan oikeassa tuosta "Amerikanmeiningistä":
    Itse kiinnostuin EU:sta nimenomaan Stubbin myötä. Ei parikymppinen pojankloppikaan aikanaan jaksanut diipa-daapaa kuunnella :-)

     
  • At 1:52 AM, Blogger annnim said…

    Sähköinen äänestys olis passeli. Toki noita ongelmia on olemassa, mutta... Se olisi se helpoin keino nostaa äänestysaktiivisuutta. Tosin munkin mielestä pointti on se, että jos ei äänestä, niin ei sit tarvi valittaa. Ja käsittääkseni monet jättää äänestämättä ihan vaan siksi, että asiat on ok, eikä ole hirveetä tarvetta muuttaa asioita, toisin kuin ennen muinoin, jolloin äänestysoikeus oli hieno, ennenkuulumaton asia. Nykyisin se on itsestäänselvyys Suomen kaltaisissa maissa.

     
  • At 11:47 AM, Blogger Rebane said…

    Ehkä vähän jälkijunassa tuun, mutta ihmettelen vaan että miten esim täällä Virossa tää homma onnistuu sähköisesti ja Suomessa ei? Eiks Suomen pitäisi olla jotenki edistyksellisempi? Tietenkin täällä on kaikilla ID-kortit johon on tunnukset ja jokaisella oman kortinlukija koneessa kiinni, mutta se on kätsyä se. Pankki, äänestäminen, bonuskortit (ei kyllä vielä kaikki, mutta ehkä joskus...), bussikortti, henkkarit ja ties mitä kaikkea samassa paketissa. Eli ei tarvitse kuin yhden kortin ja kortinlukijan ja kaikki hommat hoituu helposti. Eikä kukaan valita äänienlaskennasta, rekisteröinnistä tai ties mistä.

    Joten: tehkää nyt Suomeenkin kaiken kattava ID-kortti, ei se nyt NIIIIIIIN vaikeaa voi olla, jos se kerta täälläkin toimii :)

     

Post a Comment

<< Home