Laatta-Leevi ja kauhun hetkiä

Toinen, ja viimeinen viikonloppu Oulussa. Oli taas hauskaa, tällä kertaa päästiin jopa hotellista ulos. Bändin rokkaripojat tiesivät jonkun sikahyvä baarin johon oli pakko päästä, mutta jonne olikin niin pitkä jono että se skipattiin. Alliance-bändin basisti Timo oli tosi viisas ja komea ja mukava, ja nyt mä oon vähän rakastunut siihen. Ja ajatelkaa nyt miten täydellinen pari me oltaisiin: basisti ja blondi. Harmi vaan etten mä näe sitä varmaan enää ikinä. Höh. Paitsi jos joskus buukkaisin niiden bändin keikalle. Okei, tää alkaa nyt olla tosi säälittävää.

Oululaisissa oli upeata myös se että ne pyysivät multa nimmaria. Nimmareita pyydettiin myös viime viikolla. I'm HUGE in Oulu.

Kun ajaa Oulun lentokentältä keskustaan niin matkan varrella on kauppa nimeltä Laatta-Leevi. Se on mun suosikkikauppa koska sillä on niin hyvä nimi. Mulla ei ole aavistustakaan mitä ne myyvät, mutta laattoja varmaan, I imagine. Laatta-Leevi kuulosta ihan Nukku-Matin krapulavastineelta. Se lennähtää paikalle ja sirottelee vähän laattahiekkaa, ja hups vaan, aamulla on kamala krapula. Harmi ettei Laatta-Leeviä koskaan näytetä Pikku-Kakkosen alussa ja lopussa, ei lapsilta totuutta pitäisi pimittää.

Jouduin taas juontamaan sillä keikalla, ja nyt ne olivat toivoneet että voisin juontaa vähän niin kuin koko ajan. "Sähän voisit vaikka pätkiä sen sun esityksen viiden minuutin pätkiin". Tyyliin jos vaikka vartin välein kävisi siellä lavalla puhumassa ihan mitä sattuu. Mua ainakin kypsyttäisi ihan hulluna. Haloo! Ei komiikka niin toimi. Jos haluavat juontajan, niin palkatkoon juontajan. Juontaminen on ihan vitun tyhmää. Ikinä en enää juonna. Paitsi jos siitä maksetaan ihan sikana. En mä niin periaatteen ihminen ole.

Henna putosi Idolsista, lööpin mukaan tuomaripelin takia. Tuomaripelin? Sehän on ollut niistä tylsin esiintyjä jo kauan. Tuomaripeliä mun mielestä on se että ne tuomarit viikko toisensa jälkeen hehkuttaa sitä Agnesta vaikka se on ihan paska. Katsoin Idolsia eilen (koska mulla EI ole elämää), ja sen jälkeen kun Agnes oli laulanut Satumaatangon, mä ajattelin että o-ou, nyt tulee pataan tuomaristolta. Se laulu kuitenkin kuulosti pahemmalta kuin känninen karaoke. Mutta ei, ihana se niiden mielestä oli. Eikö kukaan muu kuule sitä että se sen ääni on aivan kamala?!

Myös überärsyttävä Bettina S. (jonka nimen S tarkoittaa Störande) oli lööpissä. "TV-TÄHDEN KAUHUN HETKET NEW YORKISSA". Kun lukee artikkelin, käy ilmi että kauhun hetket olivat kun taskuvarkaat varastivat kameramieheltä kameran. Kauhun hetkiä, indeed.

Järkyttävän paljon agressioita heti näin maanantaiaamuna. Ne on varmaan jäänyt eilisestä. Mun kone Oulusta lensi Kittilän kautta, jossa koneeseen astui noin sata meluisaa saksalaisakkaa, jotka valloittivat joka ikisen penkin mun ympäriltä. Talk about kauhun hetket. Hirveetä mekkalaa ja ihan sairaan tyhmiä juttuja koko matkan ajan. Mä alan enemmän ja enemmän ymmärtää ihmisiä joilla on väkivaltaisia taipumuksia, joitakin ihmisiä vaan yksinkertaisesti pitäisi läimiä päähän. Äitini tiesi kertoa että Kittilässä oli pidetty joku international tupperwarekonferenssi ja sen takia sinne oli matkustanut miljardi saksalaismammaa. Onneksi en sentään tiennyt että ne oli jotan tupperwaresakkia, tai olisin saattanut jo alkaa ymmärtää murhaajiakin.