LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Sunday, January 08, 2006

Vanhenemisen ja nuorenemisen merkkejä

Torstaina menin syömään kaverini Lauran kanssa. Mentiin Kampin keskuksen Camppi-ravintolaan. Got v. freaked out! Campin kahvilapuolella oli jotkut kutojien kokoontumisajot! Siellä istui varmaan tusina seemingly normaalia ihmistä (vaikka sitten kun meni lähemmäksi näki että ne oli kaikki varmaan jotain vanhoja koulukiusattuja) kutomassa!

Campin vieressä oli luontaistuotekauppa josta sain ihan oikeata detox-teetä. Intialaista ayurveda detox-teetä. God, am SO zen now. Tunnen ihan kuinka tasapaino laskeutuu, ja kaikki puhdistuu. (Tai no ei nyt ihan, mutta jos vakuuttaa itseään niin se vaikuttaa nopeemmin. I’m sure.)

Tein loistavan musiikki discoveryn. Michael Bublé on ihana. Se on kyllä varmaan ollut sitä jo kauan (for all I know, Bublé on jo ihan passé) mutta as usual mä pääsen trendeihin ja uusiin juttuihin kiinni tosi myöhään. Vähän kuten äitini, joka ei eilen voinut mennä Saulin vaalibileisiin, koska on viime viikolla löytänyt Sudokun, ja osti heti Sudoku-kirjan ja jäi kotiin ratkomaan Sudokuja. I’m not one to talk, oon mäkin niihin ihan koukussa, mutta mä en sentään jätä iltamenoja väliin ratkoakseni Sudokuja. Vielä.

Järkyttäviä vanhenemisen merkkejä on ilmassa. Kuulen itseni sanovani lauseita kuten "kahvia? Ei kiitos, en mä voi kun kellot on jo puoli kahdeksan ja mä en sitten saa unta…" tai "onpas täällä kauhea mekkala, voiskohan ton musiikin laittaa hiljasemmalle". Toisaalta oon huomannyt myös nuorentumisen merkkejä. Mun keskittymiskyky on samaa tasoa kuin kolmevuotiaan (tai banaanikärpäsen. In any case, tosi lyhyt). Salee joku ADHD. Tai yliherkkyys tylsyydelle. Ajatus katkeilee ja hyppelee. Michael Bublé on siis ihana! Mä hankin pahvi-Michaelin poikaystäväksi .

9 Comments:

  • At 11:56 AM, Blogger kiltti ihminen said…

    No hei, äläs nyt! Ne näkemäsi kummajaisethan saattoi olla vaikka neulebloggaajia! :) :)

     
  • At 1:51 PM, Blogger Lotta said…

    Hihii, tiedän, se oli heti eka mikä mullakin tuli mieleen: että pitääkö nää nyt viedä Internetistä ihmisten ilmoille!?! ;o)

     
  • At 3:56 PM, Anonymous Frida said…

    Sudoku-hypen vaikutuksia joulun pelimarkkinoille ilmensi joulupukin haksahtaminen selkeesti täyden epätoivon vallassa kyhättyyn sudoku-lautapeliin (!). 50 pahvista lautaa ja punaisia numeroneliöitä laitettavaksi tyhjien ruutujen päälle. Pelinappuloiden pirullinen funktio on tosi asiassa lentää laudalta kauniissa kaaressa vähimmästäkin liikkeestä/ilmavirrasta ja lautojen vaikeusaste korreloi tästä aiheutuvan raivon määrää. Tyydyttävimmäksi kokemukseksi jäi punasten nappuloiden irrottaminen alustasta ja laittaminen nätisti omiin lokeroihinsa. Toisaalta siinä hiiltyessä tunsi itsensä kummasti nuortuvan, että jotain positiivista.. ;)

     
  • At 4:16 PM, Blogger Lotta said…

    Se on muuten paha ettei joulupukkiin nähden ole mitään kuluttajansuojaa! Minne voi valittaa näistä huonoista joululahjoista? Pitäisi perustaa joku kansainvälinen lahjojensaajajärjestö (Internationel Present Receivers, IPR) joka toimisi tämän ryhmän etujärjestönä ja lobbarina.

    Tai tee niin kuin minä ja printtaa töissä www.websudoku.com-sivustolta sudokuja kotiin! :o)

     
  • At 5:24 PM, Blogger Perso said…

    Mulla on oma henk.koht. IPR. Taisteluhuutomme kuuluu: "Ette jumalauta tuo mitään esineitä tai muuten!" Alkoholi kelpaa, ruoka kelpaa, kukat kelpaa. Mikään katoamaton ei kelpaa. Tietnkin... ellei multa itseltäni ole kysytty, minkä katoamattoman mä haluaisin (esim. uuden rannekellon, oman läppärin, Peel-tuolin jne - mut eihän ne ikinä kysy)

     
  • At 11:41 AM, Anonymous assshole said…

    mjoo.. minneköhän voisin nakata jouluna äidiltäni saamani tofu-keittokirjan?

    joululahjojen kierrätyspiste olis aika jees.

     
  • At 12:39 AM, Blogger Lotta said…

    Itse asiassa sellainen vaihtotavarapaikka joululahjoille voisi olla tosi hyvä idea. Asssholen tofukeittokirja saattaisi hyvinkin kelvata jollekin vegaanille tai muulle piipertäjälle, joka taas vaihtarina ehkä haluaisi antaa pois Frendit DVD-sarjan tai jotain muuta joka on hänen makuunsa liian kaupallista. Huono lahja yhdelle saatta olla älyttömän hyvä lahja toiselle.

    Yhtenäkin jouluna mun Famo antoi mulle lahjaksi Pierre Cavallon villatakin joka oli mahdollisesti kamalin tekstiililuomus mitä maa on päällään kantanut, mutta toisaalta se olisi sopinut tosi hyvin vessamatoksi jollekin ihmiselle joka on sistustanut kylppärinsa turkoosiksi ja lilaksi! Siinähän se on, silver lining.

     
  • At 12:24 PM, Anonymous assshole said…

    tää blogi on kyl oikee think tank : ) toiv. joku viherpiipertäjä on linjoilla ja perustaa vaihtopisteen.. vois sinne muitakin lahjoja tuoda.

    multa löytyy myös: elämäkerta taiteilijapariskunnasta, joka on never heard of -osastoa. joku hemmetin antiikkikirja. marilaisten historia. (jep jep.) ja kaikki mun mutsilta..

    hm.. oiskohan joku abso saanut viinaa lahjaksi.. vois kelvata mulle, in return.

     
  • At 3:27 PM, Anonymous Anna-Kaisa said…

    Hah. Get a load of this: Crappiest ever joululahja tuli isoäidiltä, joka lahjoitti, phew, hotellista pöllityn shampoo ja suihkugeelisetin. Mutta oli sentään vain vähän käytetty setti. Sitä ei huoli edes Lotan lahjojenvaihtopiste. Pierre Cavallot kalpenee Joensuun Kuntohovi-shampoon rinnalla. Santa Maria!

     

Post a Comment

<< Home