Duudsonivamma

So kann es gehen. Tehtiin tänään liveraadiota tukka liekeissä ja tikka silimässä. Tai ei nyt ihan, mutta tehtiin NRJ:n iltapäivälähetys suorana Kampin Keskuksesta Extreme Duudsonien kanssa. On ne extremejä. Mutta mahtavia. Juontajaparini Jani rikkoi kaksi kattotiiltä otsaansa. Kova jätkä. Kattotiiltä lenteli sen verran että yksi pala vähän raapaisi mun kättä ja siitä tuli verta (kädestä, ei palasta). Äärettömän dramaattista. Piipaapiipaa (toi oli ambulanssiääni. This blog serves on so many levels). Duudsoneilta ei herunut sympatiaa (eikä muiltakaan), vaikka miten yrittin kärttää. Janilla on nyt iso kuhmu otsassa. Onhan se ehkä vähän dramaattisempaa.

Eilen juonsin HUIPS-shown Jaajo Linnonmaan kanssa. Jaajo on ihan älyttömän kiva ja mahtava. Se myös juonsi paljon luonnollisemmin kuin minä, mutta ihan hyvin se meni multakin. Voitte katsoa telkkarista toukokuun 27:nä YLE 2:lla miten hyvin tai huonosti se meni. Hyvin se meni. Joo. Hyvin.

Huomenna lähden Duudsonien synnyinmaille, eli pohjanmaalle. Illalla on keikka Vaasassa, ja bed and breakfast hoidettu kaverini Sallan luona. Like a mini-break, but with work. Salla on ihan mahtava tyyppi.

Lapsuudenystäväni Markku Wettenranta (eli Kapasiteettiyksikön Tasis) oli päässyt päärooliin isossa jutussa NYT-liitteessä. Hän on officially Suomen mr. Bling Bling. Mulla ei oo ollenkaan tarpeeksi blingiä. Sormuksia on sikana mutta isot blingblingit puuttuu täysin. Hankin jostain jonkun metalliketjun ja siihen mersunmerkin. That should cover it.

Also: Highligt of the day (how vain am I?): Jaoin varmaan kymmenen nimmaria! Ihanat fanit kävivät pyytämässä meidän nimmareita juontojen välissä. Supersööttejä olivat. Nyt tää katsoo tyttönyyhkisleffan ja menee nukkumaan.