Ulkona on Day after tomorrow

On hilarious seurata millä hakusanoilla ihmiset osuu tähän blogiin. Siis kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita, mutta yleensä heidän tarkoitusperiinsä nähden mun blogi on ihan käsittämättömän hyödytön! Uskon että hän joka googlasi ”Turun strippibaari” tai ”oraakkeli tietää kaiken” ei saanut tästä blogista kovinkaan paljon lisäarvoa. Keskustan puoluesihteeriehdokas Mikko Alkion nimellä googlattaessa osuu aika nopeasti tänne. Pahoittelen, herra Alkio, voin kuvitella ettei ole meriitti että mä promoan sua. Mä päätin että mä päivitän hauskimmat hakusanat tuohon sivupalkkiin (jos käytät exploreria niin sun pitää skrollata ihan loppuun asti että näät sen) niin ei tarvitse niitä joka päivä kommentoida. This is amusing over and over again. Oh, the fun never ends. For me. I’m THAT simple.

Heitin just ihan katastrofikeikan. Esiintymistila oli yökerho jossa esiinnyttiin keskellä lattiaa. Kaikki kulki narikasta discoon mun ohi (kesken keikan), ja koska ei ollut lavaa niin jouduin väistelemään pissalasseja oikealle ja vasemmalle (think Donkey Kong gone Irc-galleria). Suurinta osaa ei kiinnostanut pienimmissäkään määrin kuunnella stand up-komiikkaa (etenkään se joka tuli mun viereen, keskeytti mut kesken lauseen ”hei kun sä oot täällä töissä, niin missä täällä on vessa”. En tiennyt. Seuraavaksi joku huusi ”mee säkin kuselle”). Well then. This is going well. Tän takiahan mä ryhdyin koomikoksi, joo. Easily elämäni huonoin keikka. Ever.

Huomenna menen Folktingetin istuntoon eduskuntaan (if they let me in, eduskunta on salee asentanut jonkun persona non grata-filtterin ovelle). So much fun, I can barely find the words to describe. Aaah, mutta tuo ei olekaan totta. Voin nimittäin ihan hyvin löytää ne sanat jolla kuvailla kyseistä tilaisuutta. Olenhan nimittäin bloggannut vastaavasta tillställningistä viime vuonna. Muistaakseni otsikkona taisi olla ”Voiko vitutukseen kuolla?” That pretty much sums it up.