Kesäaika. Ei kun kesämeikkiaika.

Oli synkkä ja myrskyinen yö... Tai no ei ollut. Ei se ole synkkä, eikä myrskyinenkään, mutta yö kuitenkin. Vuorokausirytmi chez Mamma on mennyt aivan sekaisin kun on saanut katsoa Gilmore Girlseja kolmeen aamulla ja nukkua kahteen iltapäivällä (this must be what heaven is like). Kellot on ihan liikaa, ja kohta pitää noustakin. Seuraavat viikot ovat kamalia. Yhtään vapaata hetkeä ei tunnu kalenterissa olevan, ja silti sinne pitäisi ahtaa gradunkirjoittamista ja -esittelyä sekä kahden päivän Tukholmanmatka. Omatunto kolkuttaa koko ajan kun ei ehdi tavata kavereita eikä skuffailla mummoa kaupassa eikä siivota kotona. Huh, mitä tilitystä.

On a happier (and much, much vainer) note: on kevät, ja siksi valkoinen, sininen ja muu kirkkaanvärinen meikkiarsenaali on palautettu aktiivikäyttöön (näin isoja juttuja mun elämässä tapahtuu). Harmi ettei koko ajan voi olla livenäkin ihan photoshopattu. No ei kai, en haluaisi. Mä oon nyt (tod.näk. temporarily) vaan niin zen. Happy with existence.