Henkinen eläkeläinen

Odotan huomenna alkavaa G-piste-ohjelmaa. Veikkaan, että se tulee olemaan ihan mahtava. Sitähän juontaa ja toimittaa yksi maailman nerokkaimmista ihmisistä, Anna Perho. G-pisteen nettisivuilla voi tehdä Nunna vai nymfo –testin, mutta en edes kehtaa sanoa, mikä mun tulos oli (ja siis nää nettitestithän ovat todellakin aina oikeassa, yes?).

Mä pelkään, että teknologiavammaisuus on iskenyt muhun jo nyt. Välillä kuulee ihania tarinoita siitä, miten joku on opettanut 87-vuotiaan isopappansa käyttämään sähköpostia, ja fafa on ollut ihan liekeissään. Se on kuitenkin harvinaista, koska monet vanhemmat ihmiset eivät halua oppia (tai luulevat etteivät pysty oppimaan) uutta teknologiaa. Mun mummo tykkää elokuvista, joten jokunen vuosi takaperin ostimme hänelle videon. Me saatiin se parin viikon päästä takaisin. Pari vuotta sitten ehdotimme mummolle kännykkää. Ei käy missään tapauksessa, sanoi mummo (itse asiassa se sanoi: ”Ei käy missään tapauksessa, mä en halua mitään nynnykkää”. Eli joo, ehkä kännykkä on vähän liian advanced). Langaton puhelin me kuitenkin saatiin hänet ylipuhuttua hankkimaan. Nyt se painaltaa hurjaa vauhtia ympäri asuntoa, langaton puhelin essuntaskussa. Kuin joistain mainoksesta. For the granny on the run. Olen ajatellut, että teknologia-aversio iskee vasta kun on eläkkeellä. Vaan ei. Mulla on uus kännykkä, ja mä oon ihan valmis antamaan sen takaisin teknologiajumalille. Siinä on video, soittimet ja kaikki, ja hymiönappi tekstarikohdassa ei ole ollenkaan samassa paikassa, ja mä en tajuu mitään ja kaikki on turhauttavaa. Musta on tullut henkinen eläkeläinen. Ja jos uusi kännykkä on jo näin vaikeeta, niin mitä tapahtuu ensi kuussa, kun mun pitää ostaa digiboxi!?! Aaargh!