Nintendotasa-arvoa

Apua, mä oon tehnyt niin paljon töitä suomeksi, että mun äidinkieli alkaa rappeutumaan. Siis mikä on elohiiri ruotsiksi? Muistaakseni me pääteltiin joskus koulussa, että sen pitäisi olla Levnadsmus. Sitä se ei ole, mutta pitäisi olla.

Mulla on teoria (näitähän riittää, mun pitäisi ruveta tutkijaksi). Mä väitän, että kännit ja kankkuset ovat yhteiskunnan käyttämätön voimavara.

Keskustelu lähti siitä, että mun tuttava kertoi tarinan, kuinka kerran oli ottanut ryyppyillan päätteksi (siis aamulla) loparit duunista, kankkusessa kun ei oikein kestä minkäänsorttista kritiikkiä. Väitin, että päätösi oli oikea. Kännissä ja kankkusessa on niin herkässä tilassa, että toimii täysin vaiston varassa, ja estot ovat kadonneet. Tekee siis intuitiivisesti oikeita päätöksiä. Mä todistin (mun mielestä TODELLA tieteellisesti) tän, kun olin kaverini luona kylässä Sveitsissä. Me oltiin juotu kahteenpekkaan varmaan kolme pulloa viiniä, ja kun menin nukkumaan, päätin vähän pelata mun Nintendo DS Litella Dr. Kawashiman Brain Gamea. Ja sain parhaat tulokset ikinä. MOT. Ja siis tää tapahtui Sveitsissä, ja siellä on hiukkaskiihdytin (tai jotain), joka heti antaa tälle asialle enemmän uskottavuutta.

Nintendo DS Lite on ihan huippu mahtava vehje. Olin joulukuussa jumissa Heathrow’n lentokentällä useita tunteja, kun koneeni oli myöhässä. Luin kirjaa, joka itketti mua koko ajan, enkä kehdannut huutoitkeä siellä lähtöaulassa niin kovaa kuin olisi pitänyt, joten aikani kuluksi hyppäsin kaupoissa. Muutamassa elektroniikkaliikkessä oli mahdollista pelata Nintend DS Litella just tota Dr. Kawashiman Brain Gamea. Mä ihastuin heti. Rupesin kulkemaan kaikkien niiden kauppojen väliä, pelaamassa jokaisessa, kun en kehdannut omia sitä laitetta tuntitolkulla itselleni (kärsimättömät lapset ovat pelottavia. Ja mahdollisesti vaarallisia.). Olisin ostanut sellaisen jo sieltä, mutta se oli loppu koko hemmetin lentokentältä (just tollasta, että antaa ymmärtää, mutta sitten ei ymmärrä antaa. Kamalaa kiusaamista.), joten marssin heti seuraavana aamuna Kampin kauppakeskukseen, ja ostin itselleni sieltä sellaisen. Koska joulu oli vain muutaman viikon päässä, ei pinkkejä Nintendoja enää ollut, ja jouduin tyytymään mustaan (kyllä, on olemassa pinkkejä Nintendoja!). Veljeni ja sen kaverit nauroivat katketakseen, kun kerroin, että mä olin ostanut Nintendo DS Liten, koska oon nyt niiden mielestä nörtti. Tää on just epätasa-arvoa. Pojat voi pelata pleikkaa läkähdykseen asti, mut sit mä ostan pikkunintendovempeleen, ja MÄ oon nörtti. Tasa-arvoa, perkele!