LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Tuesday, April 25, 2006

400 Sitä Oikeaa

Ystävättäreni Salla kertoi mulle että joku (salee joku erittäin luotettava tiedeinstituutti tai korkea-arvostettu tutkija) on todennut että jokaiselle ihmiselle on olemassa 400 Sitä Oikeaa. Se oli kauhean helpottavaa kuulla. Kun kerroin hänelle ihastuneeni ihan täysin väärään (mutta jotenkin niin Oikeaan) mieheen, hän kohautti olkiaan ja sanoi: ”no nyt niitä on sitten enää 399”. Mä uskon erittäin mielelläni kaikkiin tutkimuksiin ja selvityksiin jotka asettavat oman tilanteeni hyvään ja lupaavaan valoon (sama pätee horoskooppeihin ja persoonallisuustesteihin. Jos esim horoskooppi sanoo että olen äärettömän viehättävä ja älykäs ihminen, niin uskon. Jos se sanoo että olen pinnallinen ja yksinkertainen, niin en usko. Tietenkään. Joku roti. Humpuukiahan se useimmiten on. Paitsi silloin kun oon viehättävä ja älykäs.) Joka tapauksessa: niitä miehiä on nyt enää 399 jäljellä. One got away. For good. Mutta mitä jos yksikään niistä 399:a ei asukaan Suomessa? Needle in a haystack, I tell you.

Mutta fiksu, moderni nainen ei vaivu epätoivoon. Fiksu, moderni nainen kutsuu kanssasisarensa leffaan ja viinille. Menimme Pian kanssa katsomaan Failure to launch, Muuttohaluton poikamies. Leffa olikin paljon parempi kuin me luultiin (vaikuttiko nauttimamme kaksi olutta asiaan? Nobody will ever know). Siellä oli hirveesti miespoloja joiden tyttöystävät todennäköisesti olivat pakottaneet heidät sinne. Jos kuunteli oikein tarkkaan saattoi kuulla hiirenhiljaisen vanhan transistoriradion rätinäisen urheiluselostuksen ja sen päälle kimakan huudahduksen ”Antti! Onko sulla radio mukana!?!”. Okei, mä ehkä keksin ton viimeisen osan, mutta olisi se voinut tapahtua.

Leffan jälkeen me mentiin baariin juomaan viiniä ja kiroilemaan. Kiroileminen on kamalan hauskaa ja vapauttavaa, mutta ei sitä koskaan voi kenenkään edessä oikein tehdä. Siksi kiroilin efektiksi oikein joka lauseessa. No en ehkä ihan joka lauseessa. Keksin myös seuraavan kolumnini aiheen. Kannattaisi ryypätä enemmän. Ja ehkä kiroilla. Silloin saattaa tulla parhaimmat ideat.

Mun talon ulkopuolella on jättisuuri nosturi (TAI mahdollisesti Eiffel-torni, pimeässä on kauhean vaikea sanoa) jonka nokassa vilkkuu violetti valo kaksi kertaa sekunnissa. No, that’s not annoying at all. Perkele, mä asun diskossa!

Mutta katsokaa miten ihana ja taiteellinen kuva minusta!


Kuva: Juha Myllymäki

7 Comments:

  • At 12:14 PM, Blogger Zepa said…

    Hirveesti miehii sun ympärillä tossa kuvassa!

     
  • At 3:05 PM, Anonymous tadaa said…

    Moi taasen,

    tää on noloa, mutta mun täytyy palata tohon aikaisempaan kommenttiini muutama päivä sitten. Siinä on niin sovinistinen (olen siis nainen)pohjäväre, että on pakko selitellä.

    En siis suinkaan tarkoittanut, että olin kuvitellut, että pelkästään kikattelisit, vaan sitä, että sun nauru on niin tarttuvaa, että olet ansainnut paikkasi eetterissä ihan sen perusteella. Se, että sä sen naurun lisäksi olet fiksu (melkein valmis ekonomi!) ja muuta jännää, on tietysti suunnaton etu.

    Kirjoitit jossain vaiheessa siitä, että olisi hyvä, kun voisi olla photoshopattu luonnossakin. Siinä on tosiaan ajatusta, ei tarvitsi enää ikinä miettiä, että näytänkö mä nyt tyhmältä vain hyvältä. Sitä tulee kuitenkin aika usein miettineeksi.

     
  • At 1:50 PM, Anonymous laura laalaa said…

    Tyyppi on lähössä Imatralle??!!! LOL!
    Nähäänkö Wappuna, kun Arkadiankadun parempi puolisko lakittaa Mantan? ;)
    Moiskis kulta!

     
  • At 5:51 PM, Anonymous Juhis said…

    Keväinen tervehdys Turusta! Tuo kuva lienee Gloriaan otetusta (siis mä ostin tuon lehden)kuvasarjasta - kyllä on hieno :) Ymmärsinkö muuten oikein ett kenkäarsenaaliisi kuuluu nykyään myös omat keilakengät, nuo kuvassa olevat???

     
  • At 8:56 PM, Blogger Lotta said…

    No ei terve! Ei todellakaan kuulu OMAT keilailukengät, vaan laskeuduin tavallisen ihmisen (keilaajan) tasolle ja otin sieltä yhdet. Otin yhdet jotka olivat vähän liian isot mutta ne näyttivät niin paljon vähemmän käytetyiltä kun mitkään muut.

    Tadaa, ei suinkaan tarvitse selitellä! :o) Mulla ei ollut aavistustakaan että mulla on hyvä nauru ennenkuin studioon alkoi tulvia tekstareita ja meilejä. Kikattelu on ihan positiivista :o)

    Laalaa, joo Imatrallepa hyvinkin. Kaiken maailman paikkoihin sitä joutuu tässäkin ammatissa. Imatra ei tietenkään ole mikään uusi tuttavuus koska olenhan puheliasta karjalaista sukua, ja aivan tottunut käymään siellä. Vammala taasen oli kyllä todella eksoottinen!

     
  • At 7:49 AM, Blogger EV said…

    Kuulin että Niitä Oikeita onkin 4400, jotka jonain päivänä ilmestyvät ulko-ovellesi ja huutavat: "Täällähän sinä asut! Arvaa olemmeko etsineet monelta ovelta?"

    Valitse sitten joku niistä jehova-tv-virpojista: mies tai nainen, päästään hengähtänyt, poliisi tai alaikäinen. Se on sinulle Oikein.

     
  • At 10:05 AM, Blogger Lotta said…

    No voi perhana. Sehän tästä nyt just puuttui että ne kaikki pärähtävät samalla kertaa. Naiset, vanhukset ja alaikäiset voivat jäädä alakertaan (ehkä sielläkin on jotain sinkkusakkia) ja sitten katotaan. Aloitetaan poliisista. Uniformu, and all that. Hyvä että tuli puheeksi, nyt osaan varautua. Se "jonain päivä" (hieno sana, jonain) saattaa olla aikaisemmin kuin arvaankaan. Esim. ensi torstaina klo 22.00. Spooky.

     

Post a Comment

<< Home