LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Monday, July 17, 2006

Love Mansion - the new and improved version

Mä oon rakastunut. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Mä kävin katsomassa asuntoa. Nyt mä haluan mennä sen asunnon kanssa naimisiin. Mä en enää haluaa mennä mun pieneen asuntoon, vaan mä haluan olla mun uuden rakkauden kanssa koko ajan. Mulla on huono omatunto: musta tuntuu ihan kuin mä pettäisin mun omaa asuntoa vieraan, isomman kanssa. Salee mä nään siitä märkiä unia ensi yönä. Mun on pakko alkaa säästämään. Mä en enää ikinä shoppaile mitään. Mun radio/CD-laite onneksi muistuttaa mua mun säästötarpeesta taukoamatta kun se hyppyyttää mun uutta Nick Lachey-levyä koko ajan.

Mä tiesin sen jo eilen kun mä näin ilmoituksen tosta asunnosta. Mä tunsin sen heti. Se oli kohtaloa. Me kuulutaan yhteen, Asunto (kyllä, huomaa capital A) ja minä. Love Mansion: the new and improved version. We’re meant to be. Musta tulee enemmän ja enemmän fatalisti koko ajan.

Tein vielä kieroja asunnonostajakikkoja, ja pelottelin muita ostajia sanomalla isoon ääneen "toi liikenteen meteli on sit todella kamala ja jatkuva. Mä asun tossa ihan vieressä, mä tiedän" ja nyökkäilin tietävästi. Autoa ostaessa pitää aina potkia renkaita, ja mietenkin että pitääköhän asuntoa ostaessa potkia esimerkiksi seiniä, mutta en tehnyt sitä (koska asunto oli niin täydellinen etten mä halua vahingoittaa sen täydellisyyttä potkuilla). Asunnossa ei ole vaatehuonetta, mutta on paljon kaappitilaa. Eli mun 17 farkut mahtuu sinne.

Kyllä, mulla on 17 farkut. Mä siivosin lauantaina ja yritin ratkaista mun vaatehuoneen tilaongelmaa, ja laskin mun farkut. Niitä on 17. Kuka ihminen tarvitsee 17 farkut?!? Ei KUKAAN! Laukkuja oli vaan 40, mikä yllätti mut koska ne vie kohtuuttoman paljon mun säilytystilasta, ja oisin veikannut että niitä oisi ollut ainakin sata.

Ooooh, mä en voi lopettaa ajattelemasta sitä asuntoa. Se on täydellinen. Täydellinen täydellinen täydellinen. I want to marry it. Mä unohdan miehet täysin, ja meen ton asunnon kanssa naimisiin. Mutta huomenna menen katsomaan sitä uudestaan, tällä kertaa järjen ääni mukanani. Can’t hurt.

3 Comments:

  • At 8:37 PM, Blogger Ana said…

    Oi, muistan tuon tunteen (hämärästi, kolmen vuoden takaa - eiku neljän). Se on rakkautta, se! Uuh! ooh! Mun Asunto, vain vuotta nuorempi kuin minä. Olemme eläneet samat ajat, meillä on yhteistä kokemustaustaa ja voimme ymmärtää toisiamme! iih!

    Onnittelut, jos homma kantaa eteenpäinkin myös teillä!

     
  • At 12:29 AM, Blogger Ana said…

    Yks juttu - tää tulee nyt poliitikko-Lotalle - katopa tuo: http://tinyurl.com/fkd2j TÄTTÄDÄÄ, keitäs siellä onkaan vieraina! Etkös sä pystyisi soluttautumaan tuonne, joku poppoo maksaisi matkat? ja JOS, niin mäkin haluun sitten noitten kahden nimmarit. Ni!

     
  • At 10:35 PM, Anonymous Anonymous said…

    Niin, mistä löydät sun farkut? Siis mistä kaupoista? Älä nyt millään pahalla ota, mut kun näin sut trendin kuvassa, niin olit vähän pyöreä. Mäkin olen. Ja haluisinkin nyt tietää, et mistä löydät niin hyviä farkkuja, et sullon niitä 17? Mä haluun kanssa.

     

Post a Comment

<< Home