Home sweet home

Kotona. Pääsin aikaerostakin yli melkein heti. Kun lentää New Yorkista kotiin, kannattaisi yrittää nukkua koko matka, ja sitten pysyä hereillä koko päivä kun kone laskeutuu aamuyhdeksän aikoihin Helsinkiin. En sitten nukkunut hetkeäkään koneessa. Ei vaan nukuttanut. Ja sitä paitsi lennolla näytettiin Devil wears Prada-elokuva. Luin kyseisen kirjan vähän aikaa sitten, ja kirja oli oikein viihdyttävä ja hyvä. Leffa taas oli ihan scheisse. Buu.

Menin nukkumaan muutamaksi tunniksi kun tulin kotiin. Matkalaukut ovat ihan levällään pitkin eteisen lattiaa (se on mun uusi säilytysjärjestelmä). Kyllä, matkalaukut. Monikossa. Mä jouduin siis ostamaan toisen matkalaukun jotta sain tuotua kaikki tavarat kotiin. Ei se haittaa, koska mun matkalaukut olivat aivan adorable näköisiä kun vetelin niitä ympäri Kennedya: toinen on pinkki ja toinen sellainen baby blue-vaaleansininen.

Pistää vihaksi Pohjois-Korean ydinkokeet! Siis tietenkin osittain siksi että ne ovat ydinkokeita ja siksi että se on Pohjois-Korea mutta osittain niiden ajoitus. Just viime viikolla olin New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa, niin eikö samana päivänä kun mä tuun sieltä pois niin käydä ydinkokeita tekemään ja aiheuteta uskomatonta säpinää YK:ssa!?! Buuu! Olisi ollut aika hienoa päästä seuraamaan sitä ihan vierestä. Olisin mennyt kytikselle turvaneuvoston oven ulkopuolelle fiilistelemään. Noin lähelle maailmanpolitiikka ei pääse usein. Ja en siis päässyt nytkään. Höh.