LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Tuesday, March 27, 2007

Karvanpoistoa

Saako sellaisia kiertomeilejä postata blogiin? Tää on ehkä pakko.

Karvanpoistoa

Tositarina naisena olemisen ihanuudesta ja siitä mitä sitä kauneutensa eteen joutuu uhraamaan...

Kaikki karvanpoistokeinot huijaavat uskomaan helppoon, kivuttomaan karvanpoistoon: epilaattori, partakoneenterä, sakset, vaahdot ja nyt... kylmävaha.

Viikonloppuni alkoi kuin mikä tahansa viikonloppu. Tulin töistä kotiin ja laitoin ruokaa. Sain ajatuksen - josta totisesti oli haittaa parin seuraavan tunnin ajan - käyttää lääkekaapissa oleva vaha pois. Siispä kylppäriin.

Kaivoin esiin kylmävahapakkauksen: ei mitään kuumavahaklimppejä, sen kuin vain hierot kirkkaita liuskoja käsissäsi, vedät ne erilleen ja kiinnität sääriisi (tai mihin tahansa). Helppoa. Tuleekohan tästä hankalaa? Tarkoitan, en ole mitenkään tyttömäinen, mutta taivun sentään hiukan, joten kai tästä selvitään. Uskoisin.

Joten ohut liuska vain käteen. Siinä on kaksi liuskaa liimattuna toisiansa vastaan. Tarkoitus olisi hieroa sitä käsissä, jotta vaha lämpiää ja pehmenee. Keksin paremman idean: otin hiustenkuivaajan ja väänsin lämmöt täysille. Kylmävahaa, paskat (voivoi sentään, miten rumat sanat tulevatkin mieleen.)

Ja sitten laitoin vahaliuskaan reidelleni. Kiristin ihoa ja vedin...

Okei, ei se mikään maailman mukavin tunne ollut, mutta ei pahakaan. Minähän selviän tästä! Joten seuraavaan liuskaan vain, ylöspäin.. Karvanpoistomestaruuskamppailu jatkukoon. Pikkupöksyt pois ja oikea jalka wc-istuimelle. Samaa menetelmää käyttäen laitoin vahaliuskan bikinirajalle siten, että puolet häpyhuulista peittyi aina pakaraan asti (kyllä, liuskat ovat aika pitkiä). Syvä henkäys sisäänpäin ja VETO!

Kiesus, näkö meni pelkästä kivusta! ... Pikkuhiljaa aloin hahmottaa taas jotain. Voi hitto. Olin saanut irti vasta pari senttiä. Toinen henkäisy ja VETO! Miksi kaikki hämärtyy? Korvissa jumputtaa... Palaan pikkuhiljaa normaaliin ja vilkaisen "palkintoani", vahan peittämää turkkiani.

Haluan voittaa ihokarvat. Pitelen vahaliuskaa kuin olympiavoittaja kultamitaliaan. Mutta miksi ihmeessä liuskassa ei näy karvoja? Miksi vaha on melkein kokonaan irronnut? Mihin ihmeeseen se on voinut joutua, jos se ei kerran ole liuskassa?

Hidas kumartuminen, jalka edeleen wc-pöntöllä. Näen karvoja, siis niitä karvoja, joiden piti olla vahaliuskassa. Kosketan. Tunnen. Kosketan vahaa. Huudan hiljaa: EIIIIIIIII!!!
Raavin kehoni intiimeintä, herkintä kohtaa, joka nyt on peittynyt kylmävahalla ja sottaisilla karvoilla ja teen seuraavan ison erehdyksen. Kuten muistat, jalkani on edelleen wc-pöntöllä.

Jotain on tehtävä. Joten jalka lattialle.. ja sitten tajuan, että pari paikkaa meni umpeen. Vagina? Tukossa. Peräaukko? Tukossa. Mietin hiljaisesti, että toivottavasti ei tarvitse kohta mennä kohta pytylle, sillä sitten pulpahtavat silmät päästä.

Vaapun ympäri kylppäriä ja mietin epätoivoisesti, mitä tehdä. Kuumaa vettä! Kuuma vesi sulattaa vahan! Juoksutan ammeeseen niin kuumaa vettä kuin siedän ja astun veteen. Vaha sulaa ja minä voin varovasti raapia sen pois...? Väärin! Menen ammeeseen - vesi on hieman kuumempaa kuin vankien kidutuksessa tai leikkausinstrumenttien steriloimisessa käytetään - ja istun alas.

Mikään ei ole pahempaa, kuin liimata torttu umpeen - paitsi se, että se lisäksi kiinnittyy ammeen pohjaan polttavan kuumassa vedessä - mikä ei muuten pehmennä vahaa. Joten olen jumissa ammeessa, sananmukaisesti. Soitan ystävälleni Tammylle, joka jätti kosmetologikoulun kesken, joten hänen täytyy tietää, miten vaha saadaan irti.

Ei ole oikein hyvä aloittaa keskustelua lauseella "peppuni ja pimppani on liimautunut ammeeseen". Tammy halusi tietää tarkasti, missä kohtiin peppuani vaha on. "Onko kyse poskesta vai ryppynauhasta" hän kysyi. Eikä edes yrittänyt kätkeä hihitystään. Kerroin hänelle koko jutun.

Hän käski soittaa valmistajan asiakaspalveluun, jonka numeron löytyy vahapaketista. Mutta käski myös keksiä hyvän peitetarinan. "Tajuathan", hän sanoi, "että jos johonkin asiakaspalveluun soittaa tämmöinen tapaus, ne käskevät odottaa hetken ja nauhoittavat puhelun. Päädyt vielä radioon tai internettiin, jos kerrot suoran totuuden.

Siinä kun mietimme eri vaihtoehtoja, päädyn repimään vahaa irti partahöylällä. Luoja, mikään ei tunnu niin hyvältä, kuin liimata torttu umpeen vahalla, keittää se kuumalla vedellä ja kiinnittyä kylpyammeeseen ja SITTEN repiä vaha höylällä veks!

Keskustelun aikana (joka oli jo liukunut muille raiteille) löysin paketista voidetta, jolla liiat vahat voi irrottaa. Kokeilin sitä ja aloin kiljua riemusta: se toimii! Lopetin puhelun, jonka jälkeen sain kaiken vahan pois.

Paitsi että kiukukseni huomasin... karvat on edelleen paikallaan. Ajelin ne kaikki pois höylällä. Minähän olin jo täysin turta siinä vaiheessa. Vahapaketin laitoin takaisin lääkekaappiin, eihän sitä koskaan tiedä, milloin sitä tarvitaan.Esimerkiksi, jos vaikka viikset alkavat kasvaa!

Huomenna aion värjätä tukkani.

13 Comments:

  • At 3:18 PM, Anonymous Anonymous said…

    Kiitos Lotta, tämä pelasti päiväni, nauroin katketakseni vedet silmissä!!!

     
  • At 4:00 PM, Anonymous sofia said…

    Lotta sä oot ihana!
    Miksen mä saa ikinä tällaisia kiertomeilejä...
    (hirveen noloa tosin, kun työkaverit nyt joutui kuuntelemaan mun hirnuntaa).

     
  • At 5:16 PM, Anonymous aimo said…

    Kohtalotoveri! Mikä siinä muuten onkaan, ettei ne karvat vaan lähde? Viimeksi, kun harrastin samaa itsekidutusta, lopui vaha ennen karvoja. En kai mä kuitenkaan mikään apina ole?
    Niin ja vinkkinä: Vahat saat pois öljyllä, viinalla (ulkoisesti) ja/tai kynsilakanpoistoaineella.

     
  • At 7:16 PM, Anonymous Anonymous said…

    Itse asiassa tuo teksti on alunperin eräästä blogista eli suoraan elävästä elämästä ;)

     
  • At 9:16 PM, Anonymous aimo said…

    Mä nauran tälle vieläkin. Elävästä elämästä tai ei, ihan huulunhauska kuitenkin :D

     
  • At 1:22 PM, Anonymous Anonymous said…

    Iiihanaa kuulla että muillakin on ollut ongelmia näiden "helppojen kotikäyttöisten" kanssa.. viime kerran ähellyksen, kymmenentuhannen kirosanan ja kivun jälkeen vannoin, etten enää ikinä (ja silti se vaha on edelleen siellä kaapissa, miksi?).. :) Kuka niitä oikeasti käyttää, onnistuneesti??

     
  • At 9:19 AM, Blogger Pajaratorio said…

    This comment has been removed by the author.

     
  • At 9:28 AM, Anonymous Anonymous said…

    KUINKA ANNETAAN KISSALLE PILLERI:

    Nosta kissa syliin ja pitele sitä vasemmalla käsivarrellasi kuin pitelisit lasta. Aseta oikea etusormi ja peukalo kissan suun molemmin puolin ja paina hellästi poskia samalla kuin pidät pilleriä oikeassa kädessä. Kun kissa avaa suunsa, pudota pilleri suuhun. Anna kissan sulkea suunsa ja nielaista.

    Nosta pilleri lattialta ja kissa sohvan takaa. Pitele kissaa vasemmalla käsivarrellasi ja toista prosessi. Hae kissa makuuhuoneesta ja heitä pehmennyt pilleri pois.

    Ota uusi pilleri pakkauksesta ja pitele kissaa vasemmalla käsivarrellasi ja pidä kiinni takajaloista lujasti vasemmalla kädelläsi. Pakota kissan leuat auki ja työnnä pilleri suun takaosaan oikealle etusormellasi. Pidä kissan suuta kiinni laskien samalla kymmeneen.

    Poimi pilleri akvaariosta ja kissa vaatekaapin päältä. Huuda puoliso sisään pihalta.

    Polvistu lattialle pitäen kissaa kiilattuna lujasti polviesi väliin pitäen kiinni etu- ja takakäpälistä. Älä välitä kissan matalasta mouruamisesta. Käske puolison pitää kiinni kissan päästä lujasti yhdellä kädellä, samalla kun tunget puista viivotinta kissan suuhun. Liu’uta pilleri suuhun viivotinta pitkin ja hiero kissan kurkkua voimakkaasti.

    Hae kissa verhotangolta ja ota uusi pilleri pakkauksesta. Pistä muistiin uuden viivottimen osto ja verhojen korjaus. Lakaise rikkoutuneet koriste-esineet ja laita ne syrjään myöhempää liimausta varten.

    Kääri kissa isoon pyyhkeeseen ja pyydä puolisoasi makaamaan kissan päällä niin, että sen pää juuri ja juuri näkyy puolison kainalon alta. Pistä pilleri mehupillin päähän, pakota kissan suu auki lyijykynällä ja puhalla mehupilliin.

    Varmista lääkepaketista, ettei pilleri ole vaarallinen ihmiselle. Juo lasi vettä, että saat maun pois suustasi. Laita laastari puolison käsivarteen ja pese veri pois matosta kylmällä vedellä ja saippualla. Hae kissa naapurin halkokuurista.

    Ota uusi pilleri. Laita kissa kaappiin ja sulje ovet kaulan kohdalta niin, että pää jää näkyviin. Pakota suu auki jälkiruokalusikalla. Ammu pilleri kissan kurkkuun kumirenksulla.

    Hae ruuvimeisseli työkalupakista ja kiinnitä ovi takaisin saranoilleen. Laita kylmäkompressi poskellesi ja tarkista rokotuskortistasi viimeisen jäykkäkouristusrokotuksen päivämäärä. Heitä T-paita roskiin ja hae toinen paita makuuhuoneesta. Soita palokunta hakemaan kissa puusta tien toiselta puolelta. Pyydä anteeksi naapurilta, joka törmäsi aitaan väistäessään kissaasi.

    Ota viimeinen pilleri paketista. Sido kissan etu- ja takatassut yhteen puutarhalangalla ja sido se kiinni ruokapöydän jalkaan. Etsi paksut näppylähanskat vajasta. Pakota kissan suu auki pienellä jakoavaimella. Työnnä pilleri suuhun ja iso fileepihvinpala perään. Pidä päätä pystyasennossa ja kaada puoli litraa vettä kurkkuun, jotta pilleri huuhtoutuu alas.

    Pyydä puolisoa viemään sinut ensiapuun ja istu rauhallisesti hiljaa kun tohtori tikkaa sormesi ja käsivartesi ja poistaa pillerin jäämät oikeasta silmästäsi.

    Soita eläinlääkärille ja pyydä kotikäyntiä.



    KUINKA KOIRALLE ANNETAAN PILLERI:

    1. Kiedo pilleri pekoniin
    2. Se siitä

     
  • At 11:32 AM, Anonymous Anonymous said…

    Kuinka kissalle annetaan pilleri:
    Hyvällä tuurille kissa on hieman laiska ja perso ruualle. Sulata pilleri tilkassa kuumaa vettä ja muussaa se kissan lempiruuan sekaan. Ahne kissa syö kyllä!
    Jos ei syö... Unohda koko juttu. Vanhin kissamme on 18 vuotta. Saanut matolääkettä tyyliin yhden kerran. Rokotettu ehkä kerran, pentuna. Yritetty rokottaa sen jälkeenkin, mutta eläinlääkäriin vieminen jäi kun kissa rimpuili vastaan ja kamppailussa koriin saamiseksi repi isäni talvitakin päästäkseen pakoon - ja pääsikin... Ja se eläinlääkärikäynti, joka silloin kerran oli: kissa on, no sanotaanko vaikka isohko. Suhteellisen vahva. Ja nopea. Terävät kynnet. Periksiantamatonkin. Jotta kissa saatiin hieman rauhoittumaan se jouduttiin hinaamaan kahden "laudan" väliin vähän niinkuin jäähdylle.
    Mutta kissa on hyvinvoiva ikäveikko ja terve kuin mikä, vaikka ikää on.

     
  • At 10:55 PM, Anonymous Anonymous said…

    Tämä pelasti iltani, nauroin vedet silmistäni, vaikkakin voin vain kuvitella miten sattui :D

     
  • At 11:08 PM, Anonymous Kaj said…

    oj oj oj, kolla på kukamitähäh och ditt 'valevangelium' fick mej nästan o kissa i byxorna, som e svårt att åstadkomma hos män.

     
  • At 12:22 AM, Anonymous Anonymous said…

    Paras kiertokirje ikinä!!!!!Meinas tulla pissat housuun kun nauroin niin paljon...pakko laittaa toi kevereille eteenpäin!!!Ihanaa loppuviikkoa sulle Lotta! Terveisin T.A ;)

     
  • At 10:29 AM, Blogger Lotta said…

    Kiitokset kaikille, hyvä että tämä herätti hilpeyttä, vaikka en voikaan ottaa creditiä tosta postauksen tarinasta.

    Tack Kaj, jag hoppas du menar i positivt syfte ;) Har postat hela Paavo-evangeliet på Kuka Mitä Häh's hemsida www.nelonen.fi/kmh

     

Post a Comment

<< Home