LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Thursday, February 16, 2006

No hay sorprisas

Day 4. All is quiet in the Big Brother house.

Iltiksessä tänään on otsikko: "Lotta laittaa etusivun uusiksi". TÄMÄ artikkeli ei kuitenkaan kerro minusta, vaan minusta kertoi eilinen Iltis. Kertoi siis tästä minun uudesta, työttömästä tilanteesta. Oh my God. Mähän oon siis työtön. Kohta köyhempi kuin Afrikan lapset! Lähettäkää rahaa!

Toisaalta: tilanne ei ole ihan näin epätoivoinen. Eilen aamulla ilmestyi Iltis jossa kerrottiin että olin ottanut loparit, ja klo 9.03 tuli ensimmäinen työtarjous. Haastattelu pidetään ihan any day now, eli ehkä mä selviän. Kyseessä on vieläpä ehkäpä universumin makein duuni! On tehokas tapa ilmoittaa olevansa töitä vailla kun joku kirjoittaa sen lehteen.

Lehti paljasti sivuillaan myös haaveiluni Pertti Salolaisesta, ja nyt täytyy olla enää ajan kysymys kunnes sekin rakastuu minuun.

Kauheat paineet tullut, tuntuu siltä että ihmiset kyttää millon tänne tulee uusia postauksia ja olenko mä oikeasti joku vittuileva poliittinen oraakkeli (hah!). Vuotaako täällä salaisuudet? Sadly no, mä en oo minkään ytimessä, eikä mulle koskaan kerrota mitään. Etenkään tästä eteenpäin. Onko täällä kamalaa kielenkäyttöä? No ehdottomasti. Onko poliittista epäkorrektiutta? No ehkä enemmän kuin PC:tä, mutta ei mitenkään itseisarvona.

Mutta eteenpäin triviaalimpiin aiheisiin: Päivän Iltis sanoo: "Naisten nalkutus, prinsessamaisuus ja juoruilu ottavat päähän, kertovat miehet." Haloo! Prinsessamaisuus ja juoruilu on just parasta! What are you talking about?!? Miehet! Ei!

Eilen olin keikalla Hämeenlinnassa Rich Lyonsin ja André Wickströmin kanssa. Jäätiin notkumaan Hämeenlinnaan keikan jälkeen muutamaksi tunniksi ja kotona oltiin vasta puoli kahden aikoihin. Minä, sivistyneenä ja avarakatseisena kaupunkilaisena, uskon tietysti että Helsingin ulkopuolella ei ole mitään eikä siellä kukaan puhu kieliä (paitsi Oulussa jossa on tuhat intialaista nokiakoodaajaa). Oh how wrong I was proven! Hämeenlinnan O'Maggiesissa oli irlantilaisia, englantilaisia, amerikkalaisia (okei, Rich, ei muita) ja yksi SUOMENRUOTSALAINEN (siis ei minä tai André). Tämä tyttöraukka oli pakkomuutettu perheensä mukana Espoosta 14-vuotiaana Hämeenlinnaan (lastensuojeluviranomaisille tuommoset pitäisi ilmoittaa.), mutta oli siellä vieläkin nyt 20-vuotiaana (mutta se on kyllä ihan omaa syytään) .

Pikkuveli on tänään frakissa limusiinin kyydissä. Niillä on vanhojen tanssit. Oh bless. Menen kuvaamaan ja itkemään (harjottelemaan jotta osaan sitten kun on vaikka omia lapsia ja niillä on joulujuhlat koulussa ja Lotta jr. on päässyt enkeliksi joulukuvaelmaan.).

0 Comments:

Post a Comment

<< Home