Just Nyt Hyviä Juttuja

Ensin veretseisauttava suru-uutinen. (Nyt voi tulla kirjoitusvirheitä, kun silmät on niin kyynelissä) Gilmore Girlsin tuotanto loppuu! Yhyy. Onneksi mulla on kaikki tuotantokaudet (tai siis 1-6, mutta 7 ei ole vielä tullut) DVD:llä. Huokaus. Nyt vaan pitkäveto pystyyn siitä, miten lopussa käy.

***SPOILERWARNING***
Katsoin Nykissä uusimman Gilppa-jakson, ja imagine my surprise kun kävi ilmi että siinä Lorelei ja Christian ovat NAIMISISSA! Tosin ilmeisesti he vielä ehtivät erota, mutta mä toivon että ne lopussa kuitenkin löytävät toisensa, koska kyllä ne kuuluu yhteen. In a related story: mä olen aina pitänyt ihmisiä, jotka ottavat jonkun tv-sarjan niin tosissaan että pohtivat henkilöiden kohtaloita, vähän pimeinä. I’ve crossed over to the dark side.

Mä vietän ihan kohtuuttoman paljon aikaa pohtiessani sellaisia kysymyksiä, kuten että jos saisi juoda vain yhtä juomaa loppuelämänsä, niin minkä valitsisi (Vichy ja Starbucksin kahvi, mitkä ovat yhteensä kaksi ja siis väärä vastaus mun itsekeksimään kohtuuttomaan kysymykseen), mikä on maailmankaikkeuden paras elokuva (Serendipity juuri nyt, mutta tämäkin vaihtelee lähes viikottain) tai mihin lähden häämatkalle (Hawaii).

Mä otan aivan liian vakavasti kaikki tuollaiset kysymykset, sillonkin kun esitän niitä vain itselleni saadakseni ajan kulumaan ruuhkabussissa (jos oon niin urpo että oon unohtanut kirjan kotiin). Ja vielä vakavemmin se pitää ottaa kun joku tiedotusväline esittää nämä kohtuuttomat kysymykset, ja toivovat perustelut noin kymmeneen sanaan. Näin kävi kun Me Naiset soitti ja pyysi mun leffamielipiteet heidän leffapalstalleen. Voi sitä stressiä! Pohdin vakavissani että printtaan imdb:sta KAIKKI universumin KOSKAAN tehdyt leffat, ja alan poissulkemistekniikalla seulomaan suosikkielokuvaani. Tää ei kuitenkaan vaikuttanut kovin käytännölliseltä (saati ympäristöystävälliseltä, ajattele kaikkea sitä tulostinpaperia!) ajatukselta, joten se meni sitten ihan fiilispohjalta. Ja mulla on vieläkin vahvasti sellainen olo, etten ollut toteuttanut ajatustyötäni tarpeeksi perinpohjaisesti (niin kuin en ollutkaan) (voi näitä nykyihmisen ongelmia).

Niinpä olenkin päättänyt että ryhdyn tekemään Just Nyt Hyviä Juttuja –listoja. Ne eivät, nimensä mukaisesti, silloin leimaudu maailmankaikkeuden parhaimmaksi jutuiksi, enkä mä niille keksisi kategorioita kuitenkaan.

Just Nyt Hyviä Juttuja:

(Musiikki. Mun stereoon menee kolme CD:tä kerralla, nää on nyt siellä):

Mika – Sain Mikan levyn. Ihana. Ja niin söötti mieskin. Luvattoman nuori (s. 1983), mutta NIIN söötti. Bless him. Mä en osaa sanoa onko tää viehätystä vai äidinvaistoa. Mika on mun kaveri MySpacessa.

Amy Winehouse – Kesti ehkä hetken ihastua, mutta on tää makee. MYÖS mun kaveri MySpacessa.

Veronica Maggio – Musamaailman best kept secret. Mun kaveri MySpacessa

MySpace (duuh) – Miten näin käsittämättömän yksinkertainen idea kuitenkin voi olla niin hauska? Mä oon päätellyt että salee mun oma musaurani myös alkaa just tuolta. Heti kun joku kirjoittaa ja säveltää ja tuottaa mulle jonkun biisin.

Rinnakkaislukeminen – Mä olin aina ennen sellainen ihminen, joka luki kirjan kerrallaan, ja kun olin lukenut sen loppuun, siirryin seuraavaan. Yhtäkkiä musta on tullut rinnakkaislukija. Mulla on kolme kirjaa meneillään samaa aikaa, ja se ei olekaan mahdotonta, eikä huononna lukukokemusta. Kirjoilla on oma järjestys, paikka ja funktio. Kolmas Kirja on se joka kulkee puolisatunnaisesti Sänkykirjan ja Laukkukirjan ohessa. Sänkykirjaa luetaan sängyssä (duuhh), ja Laukkukirja kulkee mukana joka paikassa. Laukkukirja on ykkönen, koska sitä voi lukea eniten (bussimatkat, kahvilahetket, odottelu että kokous alkaa jne.), joten siihen otetaan sellainen jonka varmasti haluaa lukea, ja josta on jotenkin liekeissään. Sänkykirja ja Kolmas Kirja voivat olla esim. kaitääpitäisilukea-kirjoja, mutta usein ovat ihanaalukeatää-kirjoja. Kirjat voivat myös nousta rankingissa, ja päästää esim. Kolmannesta Kirjasta Laukkukirjaksi. (Se kun kirjoitin tuolla alussa siitä, että laitan liikaa aikaa kaiken turhanpäiväisen pohtimiseen, niin tää on JUST sellaista. Jesus.)

The Catcher in the Rye (J.D. Salinger) – Vanha klassikko, jonka luin joskus ala-asteen ja yläasteen välillä. Muistan että tarina oli ihan hyvä, mutta enpä tainnut ihan koko teoksen syvintä olemusta silloin ymmärtää. Niinpä uusintakierros nyt, alkuperäiskielellä. Tää on tällä hetkellä Kolmas Kirja.

Anatomia. Monotonia. (Edy Poppy) – Tajunnanräjäyttävät oivallukset ja ikimuistoiset lukuhetket antavat vielä odottaa itseään. Mutta mä olen vasta puolessa välissä. Ehkä tää tästä vielä lähtee nousuun. Sänkykirja.

Anna minun rakastaa enemmän (Juha Itkonen) – Tää on ihan uusi Laukkukirja. Hyvältä vaikuttaa. Mutta mä oonkin täysin puolueellinen, koska siinä on maailman paras omistuskirjoitus Juhalta.

Euroviisut – En ole eläissäni katsonut kokonaisia Euroviisuja alusta loppuun, mutta a) ehkä muhun kuitenkin vaikuttaa se, että ne järjestetään Helsingissä, ja sitä näkee joka paikassa, ja b) Euroviisuesikatseluraati tutustutti mut puoliin esityksistä, joten kerrankin on ees vähän perillä esityksistä, ja oon osannut määritellä omat ennakkosuosikit.

Fran Drescherin nauru – Ostin The Nannyn ekan kauden DVD:lla Jenkeistä, ja se on vaan niin parasta feelgood katsottavaa. Pitää selvittää saisiko tähän blogiin jonkin Podcast virityksen. Mä luulen että Fran Drescherin nauru on just mitä tää blogi tarvitsisi.

Kesä – Ensimmäistä kertaa elämässä palkallinen kesäloma. Ihanaa. Ja muutenkin: Kesä.