Google Bordello

Tanskan NRJ:n aamushow’lla on nimenvaihtopalvelu. Ihan ilmaiseksi ne vaihtavat ihmisten nimet parempiin. Kerran ne soittivat Retkipalveluun Suomessa. Heidän mielestä Retkipalvelu oli valtavan huono ja vaikea nimi, ja että parempi nimi aivan varmasti myös vaikuttaisi liikkeenvaihtoon positiivisesti. Vastaanottajapäässä ei oltu ihan yhtä vakuuttuneita tuntemattomasta tanskalaisesta, joka aivan out of the blue soitti ehdottaakseen nimenvaihdosta. Retkipalvelu vakuutti, ettei halunnut uutta nimeä. Ehtivät tanskalaiset sen kuitenkin heille antaa. ”From now on you are Søren Nielsen”. Mullakin on nimenvaihtopalvelu. Vaihtaisin Gogol Bordellon nimen Google Bordelloksi. Salee olisi parempi.

Neljä työpäivää vielä ennen kuin loma alkaa. Mä latailen nyt jo kirjalistaan vaikka mitä. Mä aion lukea ihan sikana loman aikana. Nyt on käynnissä viimeisin Potter (tietysti). Kauheasti on kaikkea mitä PITÄISI lukea, mutta välillä olisi oikeasti vaan tosi ihana lukea jotain helppoa ja koukuttavaa Agatha Christie –juttua tai jotain. Sellainen kirja minkä saisi illassa luettua.

Ystävättäreni (32 v.) tunnusti äskettäin lainanneensa Lotta-sarjan (tytöt varmaan ainakin muistaa Merri Vikin Lotta Månssonin) viimeisimmät osat kirjastosta, lasten- ja nuorten osastolta.



Tästä ei ole montakaan viikkoa aikaa, kun pohdin, että olisi ihan mahtavaa lukea Neiti Etsivä –kirjoja taas (etenkin nyt, kun Neiti Etsivä –leffakin on tulossa!). Ja mitä syvemmälle nostalgiaan ryvin, sitä kovempi tuli halu lukea muitakin nuoruuden lempparikirjoja. Onkohan esimerkiksi Tiina-kirjoja tullut sen jälkeen kun mä olen lopettanut niiden lukemisen? Ja mitä helvettiä Tiinalle oikein tapahtui?! Mä oon lukenut varmaan kymmeniä Tiina-kirjoja, osan useammin kuin kerran, ja mulla ei ole mitään muistikuvaa enää mitä niissä tapahtui. Miten tää on mahdollista? Onko tää vanhuutta, ovatko kaikki muutkin unohtaneet? Oottehan, please?



Kolmas suosikkisarjani, ja se joka ehkä oikeasti oli ihan numero ykkönen, oli tietysti Sweet Valley Twins. Niitä aloin lukemaan jollain Amerikan matkalla 9-vuotiaana, kun niitä ostettiin pieni kasa. Sen jälkeen isälle laitettiin tilauslista mukaan joka kerta kun hän kävi USA:ssa. Sen verran ison vaikutuksen Jessica ja Elizabeth Wakefield muhun tekivät, että (ensinnäkin vielä edes muistan niiden nimet ja kavereiden nimet ja kaikkea) vielä aikuisena (tai, no 17-vuotiaana) katsoin Sweet Valley Twinsistä tehtyä TV-sarjaa TCC:lta.