Pradapoliisi
Maria-Kaisa Aula jäi kiinni feikkilaukusta. Tanja Karpela teki Aulat kopiopradallaan pari vuotta sitten, valtiovierailullapa vielä. Pelottaa tämä laukkuvaino. Kohta on poliisilla oma piraattiyksikkö, joka partioi Kampin keskuksen liepeillä, ja bosaa pissiksiä ja niiden mukavuittoneita ja –longchampeja.
Feikkilaukkupoliisit ovat olleet asialla myös Chinatownissa, New Yorkissa. Pääsiäismatkallani (kuulostaa vähän pyhiinvaellusmatkalta) (jota se ehkä olikin, Starbucksiin) kävin kiertelemässä Chintownissa. Feikkilaukun scoraaminen ei todellakaan ole yhtä helppoa kuin ennen (ja sitä en TIETENKÄÄN mennyt sinne tekemäänkään, sehän on LAITONTA!). Laukkukauppa alkaa olla vähän niin kuin kuvittelen huumekaupan olevan. Kiinalaismies hämyisessä rappukäytävässä sanoo matalla äänellä: ”hey lady, Prada, Gucci, Fendi. You like?”. Jos nyökkäät hillitysti ja merkitsevästi, mies huikkaa toiselle kaverille, joka kuljettaa sinut kerrostalon toiseen kerrokseen, ja nyökkää kolmannelle kaverille, joka viittoo sinut luokseen. Kuvittelet, että kohta törmäät pieneen sweatshopiin, jossa surusilmäiset lapset ompelevat laukkuja. Mies kuitenkin avaa lukitun oven kahdella avaimella, ja kiirehtii sinut sisälle ehkä noin 4 neliön kokoiseen varastohuoneeseen. Siellä aukeaa Pradameri. Seinät, hyllyt ja lattia ovat täynnä laukkuja. Onko Luis Vuittoneita? Ei, poliisit tekivät ratsian ja veivät kaikki Vuittonit viime vuonna. Ei niitä enää uskalleta myydä. Katselen nättejä laukkuja, mutta en osta. Kiitos vaan, ei nyt oikein löytynyt, sanon ja käännyn ovelle. Yritän avata sen, mutta se on lukossa. Toiselta puolelta kuuluu rapinaa, ja rouva avaa lukon – ulkopuolelta. Näytän varmaan yllättyneeltä, ja rouva kohauttaa olkapäitään. Security, hän sanoo. Tottakai, minua ja laukkuja suojeltiin mahdollisilta ratsioilta, ehkä.
Ostoksia ei tullut, mutta mielenkiintoinen kokemus. Vähän niin kuin olisi ollut alamaailmassa ja jossain elokuvassa. Siistiä kuvitella ministeri Saarela hiippailemaan hämyisiin rappukäytäviin kiinalaismiesten perässä. Tosin Tanja on varmaan ostanut laukkunsa paljon arkisemmin, jostain torilta vaan tai kadulta kojusta. Harmillista, koska jos kerran joutuu julkisen nöyryytyksen kohteeksi feikkipradansa takia, niin olisi edes suonut hänelle jännän tarinan.
Feikkilaukkupoliisit ovat olleet asialla myös Chinatownissa, New Yorkissa. Pääsiäismatkallani (kuulostaa vähän pyhiinvaellusmatkalta) (jota se ehkä olikin, Starbucksiin) kävin kiertelemässä Chintownissa. Feikkilaukun scoraaminen ei todellakaan ole yhtä helppoa kuin ennen (ja sitä en TIETENKÄÄN mennyt sinne tekemäänkään, sehän on LAITONTA!). Laukkukauppa alkaa olla vähän niin kuin kuvittelen huumekaupan olevan. Kiinalaismies hämyisessä rappukäytävässä sanoo matalla äänellä: ”hey lady, Prada, Gucci, Fendi. You like?”. Jos nyökkäät hillitysti ja merkitsevästi, mies huikkaa toiselle kaverille, joka kuljettaa sinut kerrostalon toiseen kerrokseen, ja nyökkää kolmannelle kaverille, joka viittoo sinut luokseen. Kuvittelet, että kohta törmäät pieneen sweatshopiin, jossa surusilmäiset lapset ompelevat laukkuja. Mies kuitenkin avaa lukitun oven kahdella avaimella, ja kiirehtii sinut sisälle ehkä noin 4 neliön kokoiseen varastohuoneeseen. Siellä aukeaa Pradameri. Seinät, hyllyt ja lattia ovat täynnä laukkuja. Onko Luis Vuittoneita? Ei, poliisit tekivät ratsian ja veivät kaikki Vuittonit viime vuonna. Ei niitä enää uskalleta myydä. Katselen nättejä laukkuja, mutta en osta. Kiitos vaan, ei nyt oikein löytynyt, sanon ja käännyn ovelle. Yritän avata sen, mutta se on lukossa. Toiselta puolelta kuuluu rapinaa, ja rouva avaa lukon – ulkopuolelta. Näytän varmaan yllättyneeltä, ja rouva kohauttaa olkapäitään. Security, hän sanoo. Tottakai, minua ja laukkuja suojeltiin mahdollisilta ratsioilta, ehkä.
Ostoksia ei tullut, mutta mielenkiintoinen kokemus. Vähän niin kuin olisi ollut alamaailmassa ja jossain elokuvassa. Siistiä kuvitella ministeri Saarela hiippailemaan hämyisiin rappukäytäviin kiinalaismiesten perässä. Tosin Tanja on varmaan ostanut laukkunsa paljon arkisemmin, jostain torilta vaan tai kadulta kojusta. Harmillista, koska jos kerran joutuu julkisen nöyryytyksen kohteeksi feikkipradansa takia, niin olisi edes suonut hänelle jännän tarinan.
2 Comments:
At 4:33 PM, Anonymous said…
Ja laukkuvainohan on aivan selvästi uutisotsikot ylittävämpi kuin esimerkiksi ilmaston muutos. Puhumattakaan julkimoiden terveyskeskustappeluista tahi Susan Kurosen nakukuvista. Ilmastokin lämpenee siinä sivussa, who cares? Kunhan on aidot laukut...
At 2:33 PM, Anonymous said…
Ite en ymmärrä noiden feikkien ostamista yhtään. Eikö laatukaman hankkiminen pitäisi olla just sitä laadun tavoittelemista. Että se tavara sitten kans tuntuu ja näyttää laadukkaalta, sekä kestää käytössä kauemmin kuin HM:n rihkama. Ja mitä yleisempi "kallismerkki", sitä varmemmin se on feikki. Ja siltä se näyttääkin.
Post a Comment
<< Home