Hol van az uj Harry Potter?

Sain Potterin loppuun. Huh. En puhu juonenkäänteistä, jos joku ei ole vielä saanut kirjaa loppuun. Tää oli jännittävin kirja vielä. Lukijalle ei anneta hetkeäkään armoa, vaan säpinä alkaa heti. Luin kirjaa Szechényi kylpylässä, aurinkotuolilla, ja murahtelin ja ähisin itsekseni. Välillä oli pakko laittaa kirja kiinni, ja laittaa vaikka aurinkovoidetta, tai käydä uimassa ihan vaan siksi ettei pystynyt lukemaan. Aaargh. NIIN jännittävää. Ihan liian jännittävää. Mutta superhyvä kirja se oli. Paras ehkä. Pelottava, mutta paras. Ja viimeinen. Buu. Tavallaan. Ilmoitattehan heti kun ootte lukenut kirjan, niin voidaan puhua siitä. Lukupiiri, jee!

Budapestissa oli ihanaa (Budapest volt nagyon szép), vähän niin kuin olisi kotiin (othon) mennyt. Vähän lämmintä oli (meleg volt), 40 astetta joka päivä (minden nap). Nyt Unkarissa (most Magyarországon) on annettu joku korkeimman luokan (punainen) (piros) säävaroitus, koska on niin kuuma, että odotetaan henkilövahinkoja.

Menimme kirjakauppaan keskellä yötä, suoraan baarista puoli kolmen aikaan. Olin varma, että se olisi jo kiinni, mutta päätimme tarkastaa. Eipä ollut kiinni, ei. Me oltiin ainoat asiakkaat. Päräytin innoissani kirjakauppaan ja huudahdin Hol van az új Harry Potter?! (kyllä sitä extreme tilanteissa puhuu vaikka mitä kieliä ihan sujuvasti). Matkakumppani otti kuvan tästä historiallisesta tilanteesta. Muuten leikimme aika perusturisteja.

Miten kamalaa olla Alli Paasikivi, kun sinut muistetaan AINOSTAAN yhdestä asiasta? Niistä. Ja että ne olivat niin näkyvät, että ne ovat raivanneet tiensä jopa yleiskieleen. Conanissa haastateltiin Adam Sandleria, ja hän sanoi ”and she put them out with her arm flap”, ja se oli käännetty ”ja hän sammutti ne allipaasikivillään”. Ellen Svinhufvudilla on sentään kakku. Ja Arajärvellä pussy whip. Oops, mikä feministi mä oon, joka noin sanon?