LottaLove

Lotta Backlund's Diary. Täällä on joskus jotain juttuja ja sitten joskus ei ole.

Wednesday, June 18, 2008

Face to face

Ovatko ne feissareita vai feissaajia? Ne tyypit, jotka seisovat rautatieaseman edessä tai Narinkkatorilla värikkäissä liiveissä, iloinen ilme kasvoillaan, vieraita ihmisiä pysäytellen. Aamulla mua yritti pysäyttää sinisissä liiveissä kaupusteleva Unicefin feissaaja. Näin, että liivi oli Unicefin, ja sanoin, että mä oon jo teidän jäsen. Se on ihan totta, ei mikään veruke päästä eroon tästä tytöstä. Olin vaan sattunut hänen kollegansa väylälle vuosi sitten, ja liityin kuukausilahjoittajaksi. Mietin, että uskookohan ne? Mä oon niin naurettavan rehellinen, etten sanoisi esim. Greenpeacen feissaajalle, että oon jo jäsen, koska en ole, mutta eiväthän ne sitä voi tietää. Mä oikeasti OLEN Unicefin jäsen (tai kuukausilahjoittaja tai mikä se nyt on. Pääasia, että rahaa menee tilitä joka kuukausi sinne), mutta jos itse olisi feissaaja, niin en kyllä uskoisi kaikkia, jotka sanovat olevansa.

Ja sanoinkohan mä väärin, kun sanoin, että olen ”teidän” jäsen jo. Ovatkohan ne feissaajat siellä torilla aatteen palosta, vai ovatkohan ne vaan töissä? Ja jos ovat vaan töissä, niin saavatko ne valita, minkä järjestön feissaajia haluavat olla? Voiko Greenpeacen feissaaja vaikka vapaa-aikanaan syödä tehotuotettua lihaa ja käyttää turkkeja (perintöturkkeja siis, käsittääkseni feissaajan liksoilla ei omia turkkeja osteta)? Voiko olla, että Unicefin feissaaja ei ollenkaan tykkää lapsista? Mun on vaikea kuvitella, että feissaajat haalitaan kokoon jossain yhdistyksen kokouksessa, että ne olisivat kaikki vain niitä järjestöjen aktiiveja. Kyllä niistä osa varmaan vaan on töissä. Ei kaikki puhelimitse jotain luonnonsuojelulehteä kauppaavat puhelinmyyjät mitään luontointoilijoita oikeasti ole. Ne istuvat jossain varastorakennuksessa Vuosaaressa ja soittelevat listoja läpi, A4:n kädessä, jossa on ranskalaisilla viivoilla argumentteja, miksi lehti kannattaa tilata.

Mua hämää mun mäkki. Tää on ihana, mutta mulla on muutamat komennot vielä aivan hakusessa. Mä otin tän käyttöön vasta nyt, ja en haluu lähtee mihinkään ilman sitä. Nytkin istun junassa Tampereelta Helsinkiin (koska esiinnyin Tammerkosken sillalla. Ihan oikeast. I ain’t kidding), ja oon niin trendikäs, niin trendikäs, mun valkoinen macbook sylissä. Mutta missä täällä on home ja end ja delete!? Command + mitä hyppää sanan yli? Aaargh! Kohta täti sekoaa!

Wednesday, June 11, 2008

Kuka kannattaa Obamaa?

New Yorkissa on sitten fiksuja ja hauskoja bloggaajia. Näin pohditaan siellä:

Hey, Europe, You Want to Get Barack Obama Elected? Then Shut Up.

Yo, Western Europe! Holla! How are you? Isn't it great how frequently we get to see one another these days, because the dollar is so weak and you keep coming to visit? It's so helpful that you're here to buy up all of those luxury things we can't afford. Someone has to wear those Armani bathing suits, right? And we're certainly not fitting into them these days. Ha-ha!
Can we borrow some oil? Just kidding. Did we just make things awkward?

What we really wanted to talk about was Barack Obama. We're still trying to decide between him and John McCain over here. We know, we know, you hate George Bush and you are afraid McCain will be the same — but we have a lot of thinking to do. Like, a few months' worth.

We've begun reading stories over the past few days, since Obama secured the Democratic nomination, about how much you'd like the Illinois senator to be our next president. The Times of London said you were all for him, and that it was "unfortunate" that you got no vote. In Spain, El Pais has been running an adorable photo series of the handsome candidate. In Belgium, Le Soir's American-politics Website boasted that 74 percent of the country supports Obama (over a measly 12 percent for McCain).

That's a lot of support! But you know what would really help your candidate get elected? If you shut the hell up. The Americans who would listen to the advice of Western Europe are the ones who listen to the BBC feed on NPR in the morning for their international news and opinion — in other words, the people who are already going to vote for Obama. The people who he is trying to win over at this very moment, as he campaigns in the red states, are the ones who will view a European endorsement as a total minus. Remember when there was a movement to rename French Fries "Freedom Fries" over here? Yeah, it's those people who will be alienated by your support. Frankly, they think you're a bunch of Socialist sissies.

We're not saying they're right. But you guys, who are always slightly smug about your understanding of our politics, have clearly missed out on the nuance here. A true endorsement of Barack Obama from you would be no endorsement at all.

We know we totally butted in that time in Finland, so we're total hypocrites. But what can we say, we're Americans.

Anyway, toodles! See you at Century 21!

** ** **

Ok, mä lupaan. Not another word. Ja sorry siitä kolumnista, jonka kirjoitin Etelä-Saimaa-lehteen, jossa kerroin kannattavani Obamaa. Se oli ihan viimeinen. Tän postauksen jälkeen. Promise.

Tuesday, June 10, 2008

Kehityspäällikkö

Poliitikot sekoaa kohta, ja kansa myös. Huomasitteko, että Hesarin iso kotimaan uutinen tänään oli lista vaalirahan saajista, sekä läpimenneistä edustajista, että niistä, joita ei valittu. Eiks tää nyt oikeestaan oo se sama uutinen, kuin viimeiset kolme viikkoa? Aika päättäväisesti mediat nyt näyttäisivät haluavan päitä vadille, miksi muuten tekohengitettäisiin vanhoilla skuupeilla tiettyä uutista esille. Mulle alkaa riittämään koko tää keskustelu, onko tälle tulossa päätöstä anytime soon, vai jatketaan samojen uutisten painamista päivästä toiseen, niin kauan kuin uusia näkökulmia tai paljastuksia ei tule? Tosin hauskaa sirkushuvia kansalle on tarjonnut tietysti Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka menkkailee hulluna päivästä toiseen, ja ärähtelee helvetin tyhmiä juttuja julkisuuteen. Harmillista, että se lähti "lomalle", se oli ihan ratkeemisen partaalla, siltä olisi ihan kohta tullut jotain loistavia sammakoita suusta.

Yksi tän uutisoinnin viihdyttävistä puolista on tietysti myös se, että nyt on kaiken kansan tietoisuudessa, että puolueella voi olla Kehityspäällikkö. Kaikilla suurilla puolueilla varmaan on. Jep, ja luovia ja innovatiivisia nämä Puolueiden Kehityspäälliköt varmasti ovatkin, koska niin särmiä puolueet nykyään ovat, etenkin just Keskusta. Mutta on aidosti mielenkiintoista yrittää miettiä, minkälainen on esimerkiksi just Keskustan kehityspäällikön työpäivä? Mitä se oikein 8 tuntia päivässä siellä Apollonkadulla puuhastelee? Jokohan Kokoomuksella on kehityspäällikkö? Mulle se työ! Voisin vaikka luvata, etten yhtään ota rahaa Kehittyvien Maakuntien Suomelta (maakunnilla on nyt selkeästi ihan tarpeeksi edunajajia politiikassa, kuka puhuu kaupunkilaisten puolesta?! (Ai niin, Janne Vapaavuori)). Kehittyvien Metropolien Suomi - se vois olla mulle.

Sunday, June 08, 2008

Rock of Love

Okei. Rock of love on ehkä parasta ikinä. Todella, todella pelottava, mutta aivan. Helvetin. Hyvä.

Wednesday, June 04, 2008

Ja samaa aikaa Miamissa...

What? Mä luin Johanna Tukiaisen blogia (koska, ööh, oon toimittaja, ja se, ööh, kuuluu mun työhön. Tai jotain. Okei, okei, don’t judge me, ei mulla ole hyvää syytä). Blogissaan Johanna kirjoittaa näin:

”Miamiin pitää matkustaa vain tiettyinä ajankohtina ja koko porukka siellä alkoi mennä alas nyt toukokuun aikana. Suurin osa pelkästään latinoja ja tummaihoisia, me olimme oikeasti varmaan ainoat blondit Julian kanssa Miamissa”.

Pyrkiikö mun tukahdutettu opiskelijapoliitikon luonne esiin, ja näen piilotettuja merkityksiä sielläkin, missä niitä ei ole? Opiskelijapolitiikassa (ja tietysti ihan normipolitiikassa, I suppose) piti aina olettaa, että sinua yritetään kusta silmään milloin opetusministeriöstä, milloin yliopistosta tai KELA:sta tai muusta lähijärjestöstä. Kaikki paperit, raportit, selvitykset, laki-aloitteet ynnä muut piti lukea kuin piru raamattua, sillä salee siellä oli jotain rivien välissä opiskelijan pään menoksi. Se jos mikä teroittaa pilkunnussijaksi tulevaisuudessa, ja niin päädyin siteeraamaan tota blogia. Tarkoittaako Johanna tosiaan, että ”porukka siellä alkoi mennä alas” koska suurin osa on ”pelkästään latinoja ja tummaihoisia”? Pelkästään? Really?

Siis että nämä latinot ja tummaihoiset olivat kehdanneet tulla sinne, valkoisen miehen reviirille? Mikä niitä vaivaa, eikö niillä ole lainkaan häpyä? Menisivät takaisin Kuubaan ja Afrikkaan. Miten voi olettaa, että Miamin ainoat blondit, Johanna ja Julia, voivat shoppailla rauhassa, kun siellä on NIIN PALJON LATINOJA JA TUMMAIHOISIA?!

You’ve got to be fucking kidding me. Mä niin toivon, että ongelma on joko Johannan kommunikaatiokyvyssä tai mun ymmärryksessä.