Koop Arponen on ihq

Mä olen aina kaikkien trendien ehkä neljännessä aallossa. Eli siinä vaiheessa kun muut ovat jo aikoja jotain asiaa käyttäneet tai ovat jo lopettaneet sen käyttämisen kuukausia sitten, niin minä vihdoin ryhdyn käyttäjäksi. Tämä siis johdantona siihen, että olen vihdoin hankkinut Spotifyn. Olin varma, ettei kutsuja enää saa mistään, mutta laitoin FB-statukseeni pyynnön, ja heti tupsahti inboxiin ystävälliseltä kaveriltani Jenniltä kutsu. Myöhäisherännäisenä olen myös NYT vasta keksinyt että Koop Arposella on ihan mahtavaa musaa. Koopia olen siis kuunnellut koko aamun.

Välillä olen kuunnellut myös Espanjan euroviisubiisiä (tiedän, miten lame on kuunnella jotain euroviisubiisiä uudelleen ja uudelleen?), koska se on soinut mulla päässä lauantai-illasta lähtien. Mun suosikit euroviisuissa oli Saksa ja Englanti, jotka sitten sijoittuivatkin ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Varmasti se kertoo enemmän Euroopan homoista ja kotiäideistä (tai ketkä siinä puhelinäänestyksessä nyt äänestävät) kuin mun musiikkimausta, niinhän? Espanja oli myös hyvä, etenkin jos sitä biisiä kuuntelee monta kertaa.

Myös lapsukaiseni on osoittanut merkkejä fanituksesta. Paras ohjelma televisiossa hänen mielestään näyttäisi olevan Hauskat Kotivideot. Ne videot eivät kiinnosta yhtään, mutta heti kun Sampo alkaa puhua videoitten välissä tytteli pyörähtää vauhdilla television eteen, ja hihkuu ja nauraa ja heiluttaa käsiään. Toisaalta kun televisiosta tulee se mainos missä mies on jogurttiostoksilla, eikä saa sanotuksia sanaa ”Ihana”, niin Addea alkaa itkettää. Ei se mun mielestä nyt niin kauhistuttavalta mainokselta vaikuta, mutta kai se sitten on.

Adde on jo jonkin aikaa ryöminyt, mutta ei ole vielä hiffannut, että hän voisi myös lähteä olohuoneesta pois jos haluaisi. Hän on pyöriskellyt olohuoneen matolla tai sen välittömässä läheisyydessä. Nyt on uteliaisuus herännyt, ja hän on oivaltanut että täällä pystyy liikkumaan asunnossa muuallekin. Eli nyt pitää mennä, se yrittää syödä kiviä eteisen matolta.

Boob dummy

Jesus (lausutaan sillai pissismaisesti Dziiszuz!) mitkä tissit tällä
näyteikkunanukella on! Entisen Loosen tilalla Fredalla on nykyän
sellanen hip and trendy (eli ei mulle) vaatekauppa jossa toi nukkee
seisoo. Mut älkää nyt please kaikki pervot menkää heti tänään
sinne - öh - osoittamaan rakkauttanne koska ne on varmaan just pessyt
ikkunat. Tai ottakaa sit ainakin nenäliina mukaan.

Meinasin eka et laitan tänne "check out the huge boobs on that dummy"
mut sit kaikki luulis et mä oon nähnyt Tuksun.

Äitiyden haasteet

Kävimme tänään Käpylä-päivillä. Emme asu Käpylässä, mutta hyvä ystäväni Taru asuu. Käpylä on kiehtova kaupunginosa; se on jollain tapaa kuin pieni kylä. Kiviset kerrostalotkin ovat matalia minitaloja, ja kaupunginosan dominoivin talotyyppihän on sellainen ihana vanha puutalo. Sellaisessa olisi ihana asua, noin niin kuin teoriassa, mutta ei tietenkään oikeasti. Kyllähän sen tietää miten siinä kävisi jos sellaisessa asuisi. Sillä siunaaman sekunnilla kuin Mies lähtisi vaikka työmatkalle tai muuten vain viikoksikin kotoa, niin eikö silloin poksahtaisi simultaanisti sekä lämminvesivaraaja että öljypoltin että pellettipata että tiesmikä ja sitten tulisi vielä hiiriä sisään ja saatana siinä sitten olisivat neidit Backlundit kamalassa kusessa (tai pöydän päällä kirkumassa niiden hiirien takia) eikä tiedettäisi että mitä tehtäisiin. Niinpä taloasuminen tulee ajankohtaiseksi sitten kun olen lottomiljonääri ja asun niin isoa taloa että siellä asuu HENKILÖKUNTAA, jotta minun ei tarvitse vaivata (suurta) sievää päätäni käytännön asioilla.

Siellä Käpylässä oli kuitenkin koko Pohjolankatu suljettu liikenteeltä, ja siihen oli kuka vain käpyläläinen saanut pystyttää kirppispöydän tai vaikka mehu- ja kahvikioskin. Tunnelma oli mukava, ja kuten kunnon kyläjuhlissa oli paikalla tietysti muutama poliittinen puoluekin. Yksi niistä oli Vasemmistoliitto. Vasemmistoliitto jakoi punaisia ilmapalloja, joka oli tietysti nerokasta, koska kyläjuhlat olivat täynnä lapsia ja lapset rakastavat ilmapalloja. Oma lapsenihan on tietysti niin pieni ettei vielä ymmärrä rakastaa ilmapalloja tai mitään tiettyä asiaa sillä tavalla että osaisi ilmoittaa haluavansa sitä. Tarukin naureskeli, että harmi että Adele on niin pieni ettei vaadi vassari-ilmistä, koska olisi niin hauskaa nähdä Backlund kulkemassa ympäri kylää punapallo kädessä. No eikös jossain vaiheessa mukava vanhempi rouva kävellyt meidän ohi, ja tietysti Adden silmät kiinnittyivät punaiseen, ihmeelliseen leijuvaan ympyrään. Rouva huomasi tämän, heltyi, ja antoi pallon Addelle. Mitäs siinä äiti voi muuta tehdä kuin kiittää kilttiä tätiä, ja kiinnittää pallon lastenvaunuihin? 8 kuukautisella lapsella nyt tietysti on kultakalan keskittymiskyky joten pallo oli unohtunut ennen kuin äiti oli saanut sen edes kunnolla työntöaisaan kiinni, mutta en kehdannut kiinnittää sitä betoniporsaan koristeeksi vasta ennen kuin koko kylänraitti oli kuljettu päästä päähän. Tarun nauraessa makeasti koko matkan. Joten jos nyt kylillä puhutaan että Backlund on kulkenut ympäri Käpylää Vasemmistoliiton pallo kourassa, niin kyse ei suinkaan ole mistään marjatiuramaisesta loikkausskandaalista, ihan vaan äidin kiltteydestä.

Shampoopöyristelyä

Tein tänään jotain järkyttävää. Ostin Lidlistä shampoota. Olen viimeiset vuodet aina ostanut shampooni kampaamoliikkeistä. Ennen ostin aina ihan tavallista shampoota tavallisesta kaupasta. Sitten tukkani meni jotenkin rumaksi ja veteläksi. Kampaajalla käydessäni hän sitten pesi sitä jollain ihmeshampoolla ja kysyi mitä tuotteita mä olen käyttänyt hiuksiini (kampaajat käyttävät aina “tuotteita”, oletteko huomannut?). Sanoin, että ihanmitäsattuushampoota tuolta S-Marketista. Hyvä ettei kampaajarassu alkanut itkeä. Hyperventilointinsa lomasta se sai sanottua (kiljuttua) ettei ikinä, IKINÄ, saa ostaa kaupasta shampoota, koska se sisältää silikonia ja alkoholia ja peroksidia ja arsenikkia ja syanidia (okei, mä keksin ehkä osan noista kun en muista ihan tarkkaan mitä se sanoi, mutta jotain kamalia ne sen hätäännyksestä päätellen oli). No niinpä minä, kiltti kuluttaja, teen kuten käsketään ja rupean käyttämään vain kampaamoTUOTTEITA. Kunnes sitten YLE pari päivää sitten uutisoi että markettishampoot olivat puolueettomissa testeissä olleet yhtä hyviä tai parempia kuin kampaamotuotteet. Googlasin tutkimuksen, ja yksi parhaista markettishampoista oli LIDLIN SHAMPOO. Haloo, uskomatonta. Mutta pakko kokeilla. Mies ei osaa olla asianmukaisen pöyristynyt tästä mun ostoksesta, joten tilitän täällä.

Päivän toinen hyvä ostos oli pussi Pohjanmaan pastilleja, joita olen himoinnut monta viikkoa. Lähisiwassa niitä ei ole, ja ostin epätoivoissani Eucamentholia, ja nekin olivat ihan hyviä, mutta eivät yhtä hyviä kuin nää. Hyvä karkki, parempi mieli.

Hevosenkakka vs koirankakka

Olin taas kärrylenkillä, ja ehdin ihmetellä suuria asioita. Väillä jäin tuijottamaan ohilenkkeileviä HJK:n jalkapalloilijoita, mutta tokenin nopeasti. Tai ainakin jossain vaiheessa. Töölönlahdella törmää nimittäin jalkapalloilijoiden ohella myös hevosenpaskaan (tai ei nyt ihan kirjaimellisesti TÖRMÄÄ, mutta sitä tulee vastaan). Tänäänkin sitä oli pitkin Töölönlahtea ainakin neljässä eri kohdassa. Heräsi kysymys (jota sitten pohdinkin seuraavat neljä kilometriä): Miksi koirankakat pitää korjata mukaansa, mutta hevosen scheisset saa jäädä just siihen mihin hevonen kakkii? Ehkä yksi argumentti on, että hevosen pysäyttäminen ja johonkin sitominen keskellä töölönlahtea on hankalaa, mutta se ei kyllä oikein riitä argumentiksi. Joskus on itselläänkin hankalaa, mutta ei sitä silti pyyhkimättä jätä.

Yleisissä vessoissa vaikka: Ensin siellä ei toimi lukko, joten toisella kädellä pitää pitää kiinni ovenkahvasta, ettei joku nykäise ovea auki kesken kaiken. Sitten huomaat, että paperi on loppu, joten et voi ISTUA pöntöllä, vaan pitää reisilihasten varassa seistä sellaisessa puolikyykkyasennossa pari senttiä wc-renkaan yläpuolella. Sitten missään ei ole mitään koukkua johon voisit käsilaukkusi ripustaa, ja koska lattia on niin saastainen, niin et voi sitä lattiallekaan laskea. Niinpä roikotat käsilaukkua jostain remminvarresta suussaasi. Ainoalla vapaalla kädellä avaat housusi, mutta koska lattia todellakin on niin saastainen, niin et voi antaa housujen lahkeiden valahtaa niin alas, että ne osuvat lattiaan, mutta housut pitää kuitenkin hilata tarpeeksi alas, ettei niille osu mitään, öh, juttua. Koko tämä operaatio nyt on VÄHINTÄÄN yhtä hankala kuin ponin sitominen puuhun, ja me kyllä onnistumme olemaan jättämättä paskaa sinne vessan lattialle, joten eiköhän se onnistuisi siltä ratsastajaltakin.

Mutta kuka siellä sitten ratsastaa? Veikkaan ratsupoliisia (vai hevospoliisi? Mikä on oikea termi? Ratsupoliisi kuulostaa punahattuiselta kanadalaispoliisilta). Ja jos kerran sakottaja (poliisi) voi jättää sakottamatta kakkijaa (poliisin hevonen), niin pitääkö tästä päätellä että poliisieläimillä on erivapauksia? Eikö myöskään poliisikoirien jätöksiä tarvitse siivota? Ja mihin niitä ratsupoliiseja edes tarvitaan?! Mitä rosvoja ne ratsupoliisit ikinä ovat saaneet kiinni? Eli mitä hyötyä niistä on? Ellei siis Helsingissä yhtäkkiä ala rikosaalto jonka takana onkin ZORRO.

Kuin kaksi marjaa - taas

Joskus näitä ei vaan voi jättää postaamatta. Kuin kaksi marjaa:



Josif Stalin?



Komisario Palmu?