Sleepbuddy

No niin, Juha Valjakkala on karannut vankilasta. Tai siis me Suomessa kutsumme sitä vankilaksi, muualla maailmassa sitä kutsutaan työsiirtolaksi (siirtolapuutarha more like it), jossa vangit asuvat pikkutaloissa joiden ympäri kulkee noin 60 cm korkea aita. Sellainen aitahan juuri on aina estänyt vankien karkaamiset.

Siis kuka huomaa the flaw (itse asiassa flaws) of the story? Juha Valjakkala on karannut ennenkin. Laitetaanko se ekstravalvottuun vankilaan? Ei. Laitetaan se pieneen puutaloon työsiirtolaan. Ja ympärille 60 cm korkea aita. Salee ei sieltä pääse karkuun. Toisaalta en mä tiedä onko yhtään parempi että se laitetaan vankilaankaan, koska suomalaisista vankiloistahan pääsee lomille. Mikä mun mielestä negates the whole concept vankilasta. Urbaanilegendathan sitä paitsi kertovat että Suomessa vangeilla on selleissä pleikat ja telkkarit ja muutenkin ihan mukavat oltavat, eikä se ole yhtään niin kuin Oz (josta mä juonnan kaiken vankilatietouteni).

City-lehti kertoo että uusin trendi sinkkujen keskuudessa on sleepbuddy eli unikaveri. Kyseessä on kaveri jonka kanssa EI harrasteta seksiä (not to be confused with fuckbuddy, siis), vaan jonka vieressä vaan nukutaan. Koska aikuinen ihminen tarvitsee läheisyyttä silloinkin kun ei ole parisuhteessa, on unikaveri ideaalijärjestelmä. Sliippari toimii samalla periaatteella kun fuckbuddy (känninen soitto tai tekstiviesti pilkun aikaan kutsuna included), miinus se fuck-osa. Mä haluan sleepbuddyn! Tosin mun kyyniset työkaverini väittävät ettei sellainen suhde voi toimia, ihan yhtälailla kuin fuckbuddy-suhteetkaan eivät pitkässä juoksussa onnistu. Tosin VAKAVASTIOTETTAVANA journalistina (joka muun muassa tänään aamulla lähetyksessä kutsui Seppo Kääriäistä MAATALOUSMINISTERIKSI) mun pitäisi nyt suorittaa tutkivaa journalismia, ja hankkia itselleni Sleepbuddy. Sitten mun pitäisi bloggata siitä ja kertoa siitä lähetyksessä. Hmm. Joo, pitää ehdottomasti löytää sliippari.

PMMP (tai lähinnä kai PMMP:n Paula) bloggaa PMMP:n kotisivuilla. Ihastuin blogiin kun tein taustoja PMMP:sta bändin tullessa meille haastatteluun. Ja titta här! Mä pääsin mukaan heidän blogiinsa!

Samu "Haba" Haber

Eilen olin illalla erään Kokoomusyhdistyksen tilaisuudessa. Jokaiselta ehdokkaalta sai kysyä jonkun kysymyksen. Kun muilta kyseltiin vaikka mitä asiakysymyksiä, multa kysyttiin mikä mun paras vitsi on. Niinpä päätin kertoa tän hetken yleisösuosikin jonka punchline viittaa erään entisen puoluesihteerin erääseen rikosepäilynimikkeeseen. Nauru oli vaihtelevaa. Mutta eihän sitä voikaan konservatiivipuolueessa aina olettaa että ihmiset nauraisivat itselleen.

Perjantaina on pikkujoulut! Jee! Ja lauantaina on Sexhibition! Aivan huippumahtavaa. Tästä tulee vielä hyvä viikko. Torstai-ilta menee kosteissa merkeissä myös, kun menen lehtihaastatteluun jossa ilmeisesti haastateltavat juottavat toisiaan känniin. Harmi, etteivät kaikki lehdet ole tuota innovoineet. Silloin rupeaisin itse soittelemaan niille.

Tänään illalla NRJ:n studiolla on illan live jossa esiintyy Sunrise Avenue. Samu Haberilla on ihanat hauikset. Mä oon NIIN paska musiikkitoimittaja.

Lottovoitto ja Susan K.

Lucky me. Mä olen taas sähköpostieni perusteella voittanut noin neljä kansallista Lottoa, muun muassa Etelä-Afrikan ja Belgian. Mahtaa ottaa belgialaisia päähän. Ja ajatella, että myös USEAMPI upporikas afrikkalaisleski haluaa jättää minulle hurjan määrän rahaa. Siis jo vain tämän aamun aikana olisin voinut käytännössä tienata lähes 7,5 miljoonaa dollaria. Rahantuloa ei voi estää.

Susan Kuronen on karmea horo (taas). Tän päivän Iltiksessä hän tilittää (taas) tapaamisestaan Matin kanssa. Viime viikolla Susan oli lööpissä (taas) ja koki sen mukaan että hän ”ei jaksa enää valehdella”. Eli sen sijaan että päivittäin soittelee jonnekin Seiskaan ja Katsoon ja iltapäivälehtiin kertomaan omaa nyyhkytarinaansa ja yksityiskohtia pääministerin yksityiselämästä (taas), niin tuleekin tarve tehdä uusi soittorundi uudella tarinalla. Haloo. Ja nyt ilmeisesti Susan on kokenut liian raskaaksi elää sen tiedon kanssa, että hän netissä ensin luuli Matti Vanhasta Sauli Niinistöksi. Ainoa tapa millä hän kykenee keventämään sydäntään tästä raskaasta tiedosta, on kertoa siitä aukeaman verran Ilta-Sanomissa. Voi Susan-rukkaa. Kyllä meidän nyt käy sinua sääliksi. Lehti uutisoi että yhä useampi nuori haluaa mediahuoraksi. No ilmeisesti se pätee vähän vanhempiinkin ihmisiin.

Nevada meni hyvin. Uskalsin katsoa itseäni. Puhelin piippaili hulluna sen jälkeen. Kyllä sitä ohjelmaa jotkut katsovat.

Haamuräkä

Mä oon löytänyt uuden ilmiön. Tiedättekö miten ihmiset joilta on amputoitu raaja saattavat tunte haamukipua? No, mua on viime aikoina vaivannut haamuräkä. Tuntuu siltä että nenässä on räkää, mutta ei olekaan. Se on haamuräkä. Suurta huijausta. Monesti tosin ilmiöt saavat nimiä keksijöidensä mukaan. Kivaa. ”Mulla on nenässä Backlund”. Juu. That’s how I want to go down in history.

Tänään en lähtenyt Tanskaan. (Itse asiassa tuolla tavalla voisi aloittaa lähes jokaisen blogimerkinnän, joka päivä). Tarkoitukseni kuitenkin oli lähteä, kunnes eilen kävi ilmi ettei mulle kukaan ollut järjestänyt lentolippuja. Seminaari johon mun piti mennä puhumaan, oli siis muuten ihan älyttömän hyvin järjestetty, mitä nyt ei ollut tullut mieleen että puhujien matkoja kannattaisi järjestää. No eipä eilen sitten enää ollut paluussa tilaa, ja niinpä sain jäädä kotiin. Mikä tavallaan on todella ihanaa, koska mulla ei ennen joulua itsenäisyyspäivän lisäksi ole yhtään päivää tai iltaa jossa ei jo jotain menoa olisi.

Enkä tietenkään ole YHTÄÄN katkera siitä, ettei ole menoa itsenäisyyspäivänä (esim. linnanjuhlia). Saulin kanssa sovittiin että kutsu olisi tullut, jos Sale olisi pressa. Mun itsenäisyyspäivän vapaailta oli siis vaan muutamasta prosentista kiinni viime tammikuussa.

Eilen tein taas keikan englanniksi. Meni hyvin. Paaaaaljon paremmin kuin viimeksi. Viihdyin lavalla vaikka kuinka kauan, ja rupattelin yleisölle. Luojan kiitos. Uniq’sta lähdin Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnalle keikalle. KY:läiset ovat ihan mahtavia. Siis kaikki. En ole koskaan tavannut urpoja KY:läisiä, sinne on aina ihan huippumahtavaa mennä, oon aina tykännyt. Mä olen ehkä henkinen KY:läinen. Ja sitä paitsi siellä on komeimmat miehet, hands down.

(Huitsin) Nevadaan

Kahtena päivänä peräkkäin olen istunut paneelissa vasemmiston Paavo Arhinmäen kanssa. We have to stop meeting like this… Tiistainen paneeli oli Tradenomiopiskelijoiden ja Insinööriopiskelijoiden liittojen järjestämä ja käsitteli pääasiassa korkeakoulupolitiikkaa. Oli tosi virkistävää pitkästä aikaa päästä vääntämään kättä kopoasioista. Paneelista suoraan keikalle ja sitten kotiin kirjoittamaan artikkelia Hankeiteniin.

Eilen olin kuvaamassa Nevadaa! Tai siis en itse kuvannut (niillä on porukkaa ihan palkattu siihen), mutta olin kuvauksissa. Lauantaina siis Maikkarilla klo 20.00, kom ihåg att titta! Ihastuttava Kalle Keskinen oli myös vieraana. Kalle otti lainaa pankista ja toi 50 Centin Suomeen. Hän on rehellinen (I suppose) pohjanmaalainen, joka vaan päätti että nyt on aika tuoda isoja räppistarboja Suomeen. 5.12 tulee Busta Rhymes. Mä ihastuin Kalleen, se on pitkä, komea, reipas ja erikoinen. Mä en ihan koko ajan tajunnut kaikkea mitä se sanoi, kun se puhuu outoa, epäselvää pohjanmaanmurretta. Mutta ainahan miesten ja naisten välillä on ollut kommunikaatiovaikeuksia.

Täydellisen luotettava Iltalehden horoskooppi sanoo mulle että ”tarjolla on iloa käyttökelpoisessa paketissa, etkä suinkaan kieltäydy tarjouksesta. Kyse on vain hetken hurmasta, älä siis takerru vaan nauti” Selkeästi meikä saa tänään pesää. Tosin mulla on muutama keikka illalla, joten en mä oikein tiedä miten se käytännössä tulee tapahtumaan, mutta koska se lukee horoskoopissa, niin sen täytyy pitää paikkansa.

Huomenna lähtö Tanskaan jos vielä on lentolippuja jäljellä. Ja eipä tietenkään Kööpenhaminaan, sehän olisi vähän liian yksinkertaista ja helppoa. Ei, mun pitää lähteä Århusiin joka on jossain ihan huitsin nevadassa keskellä Tanskalaisia kesantoja.

Uusi sinkkuelämä

Keskiviikkona tein fysiologisen eksperimentin. Voiko ihminen pärjätä kolmen ja puolen tunnin yöunilla jos päivällä nukkuu neljä tuntia varastoon? Syy tähän oli, että menin illalla ystävättäreni Cristal Snow’n kanssa seuraamaan Miss Drag Queen 2007-kisoja. Cristal Snow on hallitseva kuningatar, ja oli paikan päällä luovuttamassa kruunua seuraajalleen. Seuraajaksi valittiin NicoLa, ansaitusti.

Lauantaina teimme road tripin työkaverini Mira Kurosen kanssa. Lähdimme Lahteen juontamaan Colosseum-bileitä, jotka pidettiin Lahden uudessa messuhallissa. Esiintymässä olivat Herrasmiesliiga, Elastinen, Happoradio ja Poets of the Fall. Mikään muu kohta mun riderissa ei sitten toteutunutkaan, mutta Marko bäkkärillä kyllä oli. Mä en tosin tiedä miten meidän yhteisen tulevaisuuden käy, koska Marko ei juo yhtään alkoholia. That’s weird. Sitten se moralisoisi kun mä ottaisin viiniä (absolutistit moralisoi AINA, ainakin päässään itsekseen). Mä en tiedä kestäisinkö mä sitä. Mä luulen että meillä taitaa mennä bänks. Mä tarvitsen uuden mielikuvituspoikaystävän ja stalkkauskohteen.

Mulla on uusi työkaveri. René lopetti NRJ:lla ja nyt mun kanssa aamuohjelmaa tekee Mikko Suursalmi. Katsokaa, se on ihan hassun näköinen. Vaikka toi on kyllä tosi vanha kuva. Oikeasti Mikko on ihan älyttömän söötti. Oikeasti. Älkää uskoko tota kuvaa. Mikko on nyt vanhempi, ja nyt se on tosi, tosi komea. Oikeasti. Vaikka ette usko kuvan perusteella.


Eilen oli ensimmäinen kunnon vaalitiimitapaaminen. Oltiin ihan liekeissä. Aivan mahtavaa päästä tekemään kampanjaa. Jotenkin edes esitteiden jakaminen räntäsateessa ei nyt just vaikuta supervastenmieliseltä.

Iltalehti järjestää ”Kuvaa piparisi ja voita upeita palkintoja”-kisan. Härskiä. Etenkin jos lukee the fine print: Kilpailun järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden olla julkaisematta kaikkia kisaan lähetettyjä kuvia. Varmistathan, että sinulla on tekijänoikeudet lähettämääsi kuvaan. Iltalehti ja Myllyn Paras voivat julkaista kilpailuun lähetettyjä kuvia ja käyttää niitä markkinoinnissaan. Mä en ainakaan kuvaa mun piparia. Vaikka mulla onkin tekijänoikeudet siihen.

Hospitality rider

Eilen osallistuin Oulunkylän nuorisotalolla Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen paneeliin. Paneelissa oli jokaisesta suuremmasta puolueesta edustajat, sekä edustajat opetusvirastosta ja vähemmistövaltuutetun toimistosta. Nuoret olivat tehneet ryhmätöitä koko päivän, ja olivat tulleet ihan uskomattoman hyviin ja perusteltuihin tuloksiin. Ryhmät koostuivat yläaste- ja lukioikäisistä nuorista, ja nuoret olivat ihan valtavan fiksuja. Ja aidosti huolissaan tulevaisuudesta.

Suoraan paneelin jälkeen mulla oli keikka Vuosaaressa. Eikä ihan missä päin Vuosaarta tahansa, vaan siellä synkimmissä metsissä. Eli ensin junalla Oulunkylästä keskustaan, josta metrolla Rastilaan, josta bussilla jonnekin vielä keskemmälle metsää ja siitä kävellen vielä kilsa. Paluumatkani mamman luokse kesti tunnin. Eli matka Lahteen junalla kestää VÄHEMMÄN aikaa kuin matka julkisilla Vuosaaresta Töölöön. Haloo.

Tänään katsomaan Miss Drag Queen-kisat DTM:aan! En oo yhtään varma kestänkö hereillä itse kisaan asti, mutta meen ainakin fiilistelemään alun paikan päälle.

Tein itselleni tänään lähetyksessä riderin. Kaikilla huippuartisteilla on mitä mielikuvituksellisemmat riderit, eli listat tavaroista ja tuotteista jotka halutaan takahuoneeseen kun tullaan keikalle. Mä en ole missään vaiheessa tajunnut vaatia mitään takahuoneeseen, vaikka juoksen keikoilla monta kertaa viikossa. Niinpä tein tänään, kollegoideni avustuksella, arvolleni sopivan riderin.

Lotta Backlund's hospitality rider:

Dressing room catering
Cristal shamppanjaa
Tuoreita mansikoita
Starbucks-kahvia (mutta ei eurooppalaisesta Starbucksista, vaan amerikkalaisesta)
Tiara (ei lavalle, haluan vaan istua se päässä bäkkärillä)
Poets of The Fallin Marko

Dressing room setting
USA:n lippuja kaikilla seinillä (rider on niin ameriikanmeininkiä)
Ihminen joka on puettu Vapaudenpatsaaksi seisoo nurkassa

Tekninen rider on vähän helpomi. Eli mikki. Joka toimii. Tai sit jos on vaikka vaan kymmenen ihmistä, niin sit ei mikkiä.

Vasemmalle kallellaan

Tänään tuli aivan huippupalaute radioon! ”Varsinkin Aamun lähetyksen Lotta ärsyttää tosi paljon, hän on varsinainen vastarannan kiiski joka asiassa. Tulee mieleen eräs vasemmalle kallistunut naispoliitikko, joka palvelee nykyisin lääketeollisuutta.” Siis minä olen kuin Suvi-Anne Siimes! En tiedä kuinka montaa Kokoomuksen kansanedustajaehdokasta verrataan Suvi-Anne Siimekseen, mutta mä voin vilpittömästi sanoa, että mä otan tämän täysin kohteliaisuutena. Vaikka Siimes on, kuten tuossa lukee, vasemmalle kallellaan. This just in: Sauli Niinistökin saattaa olla Kokoomukseen kallellaan, ja Paavo Lipponen demareihin kallellaan.

Mutta sitten paljon tärkeämpiin asioihin: Mä kävin eilen shoppailemassa. Mun jalat ovat palelleet, koska on niin kylmä. Niinpä ostin kaksi paria kenkiä. (Onhan se lämpimämpää jos on kahdet kengät päällekkäin, n'est-ce pas?). Ja takin. Ja satiinilakanoita (Hemtexissä hyvä tarjous). Ja housut. Ja kaulaliinan.

Aftonbladetin kotisivulla on äänestys käynnissä. Äänestyksessä pitää äänestää kaikkien aikojen poikabändiä. On nyt erittäin, ERITTÄIN tärkeää että käyt äänestämässä New Kids on The Blockia! Ai miksikö? No miksi ei. Ja haloo, siksi että se on New Kids on The Block! Siksi.

Ravintolavinkki

Picture this: Ihana, romanttinen mini-break komean, herkän miehen kanssa (jos ei ole omia, niin voitte lainata mun fantasiamiehiä Poets of the Fallin Markoa, Asko Kallosta tai Denzeliä. Huomatkaa miten joku Pertti Salolainen ei ees pääse lähelle TOP-3:a enää.) Pariisissa tai Ranskan maaseudulla (huomatkaa että kyseessä siis on KUVITELMA, eikä mikään oikea maaseutu). Te ootte viettäneet ihanan, rauhallisen lauantaipäivän puistossa käsi kädessä kävellen ja päätätte mennä romanttiselle lounaalle paikalliseen ravintolaan. Ja sitten se onkin toi.

Vantaalla on kilttejä lapsia

Vantaalaiset lapset ovat sitten hyvin kasvatettuja ja kivoja! Olin lauantaina aamupäivällä Tikkurilassa, ja viereeni seisahtui perhe, jolla oli pieni tytär joka istui vaunuissa. Tyttö rupesi osoittamaan minua ja ilmoitti isoon ääneen äidilleen ”mäkin haluan tommoisen kaulaliinan kuin tolla tytöllä on!”. Operative word siis tytöllä. Ei esim. tädillä, kuten jotkut sadistivanhemmat lapsilleen opettavat. Tytöllä. Vantaalaiset lapset ovat sitten kivoja.

Tapanani ei siis todellakaan ole ihan muuten vaan lauantaisin hengailla Tikkurilassa, vaan olin tulossa Järvenpäästä ja menossa Jyväskylään. Eikä mulla siis ole tapana hengailla lauantaisin myöskään Järvenpäässä, mutta olin siellä kouluttamassa esiintymistaitoa kansakuntamme nuorille kunnallisille vaikuttajille. Sieltä lähdin suoraan keikalle Jyväskylään, Seisomapaikka-klubille. Keikat menivät hyvin ja Jyväskyläläiset olivat mahtavaa porukkaa.

Eilen kävin katsomassa Borat-elokuvaa. Ei mulla enää riitä edes sanat hehkuttaa Sacha Baron Cohenia. Ei vaan riitä. Hauska. Nero. Neroneronero.

Mikki auki

Oh crap! Ensimmäinen mikrofonimoka kävi tänään lähetyksessä kymmentä yli seitsemän. Studiossa istun toisella puolella pöytää, enkä yhtään näe koska René laittaa mikit päälle ja pois. Joskus René laittaa ne sekunniksi kiinni, ja laittaa ne taas päälle kun spiikataan biisin introon. Tänään kävi juuri näin. René laittoi mikin kiinni, jolloin vetäsin luurit korvilta, ja huusin juuri kaupasta tulleelta uutistoimittajalle ”Toitko tupakkaa??” …Samalla hetkellä kun René laittoi mikit UUDESTAAN päälle. Eli kesken Nelly Furtadon Maneater-biisin introa kuuluu koko NRJ:n peittoalueella kun Backlund isoon ääneen kinuaa röökiä. Perhana.

Eilen oli kaksi keikkaa. Ensimmäinen oli Vuosaaren lukiossa jossa oli yökoulu, ja toinen Uniq’ssa. Uniqin keikka oli englanniksi, mikä oli terrifying. Uskon selviytyneeni kunnialla, olosuhteisiin nähden. Jotka siis olivat englanninkieliset. Harmi ettei ”Helppo-Heli” käänny englanniksi. Damn.

To Shedden or not to Shedden?

Kuka nyt oikein tietää kenestä oikein tulee seuraava Leijona-koutsi? Onko se Shedden vaiko eikö se ole? Doug asuu jossain mun mamman lähellä, ja on ihan ilo silmälle. Ja ehkä Leijonat tarvitsevat vähän ameriikan ihmemeininkiä? Mistä sen tietää? Luulisi tosin että nimenomaan jääkiekon erikoisasiantuntija Backlund osaisi vastata kaikkiin näihin kysymyksiin, mutta en viitsi nyt spekuloida. Siis ihan siltä varalta että joku yhtäkkiä huomaisikin että mun asiantuntemus on feikkiä ja perustuu vaan nuuskaamiseen, lätkäpelaajien ulkonäköön ja pikkuveljen ja sen joukkuekavereiden salakuunteluun. Vaikken itse nuuskaakaan, mutta tuen toimintaa.

Muun muassa Lovex, Hanna Pakarinen ja Humane ovat Suomen euroviisukarsinnan ehdokkaita. Mä kannatan Jani & Jetsettersiä, ihan periaatteesta. En yhtään tiedä mikä periaate se olisi.

Ruikkasin hajuvettä meidän kahden harjoittelijapojan päälle tänään. Noin koiratkin tekevät; merkkaavat reviirinsä pissaamalla. Mutta siis tää oli HAJUVETTÄ.

Britney ja ekoterroristit. Erikseen.

Britney hakee avioeroa. Tämä tietysti vaikuttaa merkittävästi kaikkien meidän elämäämme. Britney Spears haastoi myös männäviikolla US Weekly lehden oikeuteen. US Weekly väitti eräässä artikkelissa että Britney ja aviomiehensä Kevin Federline olivat kuvanneet itsestään seksivideon. Britneyn mukaan uutisointi oli vale. Tuomarin mukaan artikkeli ja väite eivät kuitenkaan olleet halventavia, koska Britney on itse ”laittanut oman modernin seksuaalisuutensa suoraan ja voittoa tuottavasti julkisuuteen. Siksi on epätodennäköistä että artikkeli käsitettäisiin halventavana."

Siis huomasitko mitä tuossa just tapahtui? Se tuomari sanoi, ettei Britney voi haastaa oikeuteen lehteä joka keksii seksivideotarinoita siitä ja sen miehestä, sen takia että se on aina ollut vähän horahtava. Ja nyt se on sitten kirjattuna ihan oikeuden pöytäkirjoihin. Her mother must be so proud.

Sisäinen ympäristöaktivistini on aivan helisemässä. Meidän toimistolle on tullut uusi kahvikone, ja sen mukana on tullut miljoona kertakäyttömuovimukia. Se on johtanut siihen, että jotkut ryökäleet eivät koskaan ota omaa mukia, vaan juovat nyt kahvia niistä muovimukeista. Kuvittelisin että muovimukin hävittäminen on PALJON suurempi kuormitus ympäristölle kuin yhden normaalin mukin pesu astianpesukoneessa. Aaarrgh. Mä järjestän ehkä mielenosoituksen. Tai ketjuan itseni kahvikoneeseen kiinni. Tai teen yön pimeinä tunteina sissikeikan ja varastan kaikki muovimukit. Tai ehdotan toimitusjohtajalle säännöstelyjärjestelmää, jossa suurella ympäristöoraakkelilla (minulla) on firman kaikki kertakäyttömukit, ja niitä luovutetaan ainoastaan hyviä hakemuksia vastaan.

Viimeksi kun tein ympäristöaloitteen työyhteisössä (paperinkierrätyksestä), mulle kerrottiin että ”joo, ehdottomasti, tää on tärkeä asia”. Seuraavana päivänä mun pöydälle oli ilmestynyt kopiopaperilaatikko johon oli punaisella tussilla kirjoitettu ”Lotan paperinkeräyslaatikko” ja hymiö. Joten nyt mä voin siis kerätä paperin erilliseen laatikkoon josta se sitten laitetaan samaan roskikseen kaiken muun moskan kanssa. Tehokasta. Ja puhdasta vittuilua, selkeästi. Jos mä saan selville kuka sen on siihen laittanut (CSI paikalle! Missä on Grissom?!), niin alkaa suuri jätesota, ja syyllisen ekoterroristin pöytää saattaa kohdata yllättävä itseroskausisku. Jihad.

Teenage sex God

No niin, I caved. Me mentiin ystävättäreni kanssa eilen ostamaan silmäryppyvoidetta. Se on ehkä oikealta nimeltään silmänympärysryppyvoide. En oo ihan varma. Anti-ageing, kuitenkin. Mutta tiedättekö mitä? Kaikissa niissä purtiloissa, putkiloissa ja paketeissa on tekstit kirjoitettu fontilla 2! Come on, toi on puhdasta vittuilua meitä vanhoja ihmisiä kohtaan! Jo se, että sä olet kaupassa ostamassa RYPPYVOIDETTA sun SILMÄRYPPYIHIN, on ihan tarpeeksi iso draama, siihen ei tarvitse lisätä oman näön kyseenalaistamista.

Hoidin muitakin asioita. Kävin pankissa. Joo-o, on vielä asioita mitkä hoitaa pankissa asti, fyysisesti konttorissa. Mun edellä oli sekoileva mummeli joka meni väärälle tiskille (onneksi), ja niinpä pääsin maailman komeimmalle pankkineidille. Joka siis ei ollut niinkään neiti kun Kreikkalaisen jumalan näköinen ujo opiskelijapoika. Veikkaan että se oli opiskelija, koska se sekoili mun tilisiirroissa niin että sain ne neljälle eri lapulle, neljällä eri siirrolla. Viimeinen siirto oli 0,57 €. Poika ääneen pohti ”…ahaa… eiku tästä tän saa… oota…. F1… enter…” . Ja koko ajan mä vaan ajattelin: “Thank God you’re pretty”. Se oli sellainen poika joka tuo esiin äidinvaistot, samalla kuin vaan haluaa viedä sen sänkykamariin - pronto. Bless him. Teenage sex God.

Aikuinen(ko)?

Annoimme palkintokasan osana lähetyksessä pois Aikuiset ystäväni-kirjan jonka itsekin täytimme. En ihan kehdannut laittaa sinne ihan mitä sattuu, mistä tietää kenelle kirja osuu.

Nimeni Lotta
Toteemieläimeni Manaté eli merilehmä
Maailmankatsomukseni Optimistinen
Mottoni Time is never wasted if you’re wasted all the time
Asun Helsingin keskustassa mielikuvitussisäkköni Consuelan kanssa
Perheeseeni kuuluu Äiti, veli, Consuela. Tulevaisuudessa myös joku ihana mies. Miel. Poets of the Fallin Marko.
Lapsuuden unelma-ammattini Lentokapteeni
Nykyinen ammattini Radiojuontaja, stand up-koomikko
Palkkani tulee tilille ajallaan
Pidän / inhoat työ(s)täni, koska se on huippuhauskaa / joudun heräämään neljältä
Seuraavassa elämässäni olen
Harrastukseni Järjestötyö, politiikka, laiskottelu
En osaa Venäjää
Kerään Ajatuksia ja Gilmore Girls DVD-tuotantokausia
Parhaat puoleni Huumorintaju, tehokkuus, ahkeruus
Suurin ongelmani puolisoni / vanhempieni / terapeuttini mielestä Ajankäyttö, eli ajan vähyys
Ihannenaiseni / -mieheni Pink / Sacha Baron Cohen
Elämäni tähtihetki on vielä edessä: kun minut valitaan pääministeriksi ja kun lapseni syntyvät
Oudoin tekemäni asia Ryhdyin stand up-koomikoksi
Haluaisin matkustaa USA:n halki coast-to-coast
Kaikki olisi hyvin, jos vain Kokoomus voittaisi vaalit
Seksikkäintä on leveät hartiat, vallaton katse ja hyvä huumorintaju
Jos saisin kymmenen miljoonaa maksaisin asuntolainani, sijoittaisin, matkustelisin
Jos saisin päivän olla mies / nainen pissisin seisten (ja masturboisin, mutta tota en laittanut sinne kirjaan. Ei sinne nyt ihan mitä vaan voi laittaa.)
Hävettää tunnustaa, mutta
Elämäni tarkoitus on olla onnellinen ja muuttaa maailmaa paremmaksi
Lempituoksuni Kookos
Lempiaineeni Kahvi
Lempileluni Magic Bullet-tehosekoitin TV-shopista
Inhokkiruokani Kaalikääryleet
Inhokkibiisini James Bluntin biisit
Inhokki-ilmaukseni
Jos olisin historiallinen henkilö, olisin Simone de Bouvier
Jos olisin rakennus, olisin Empire State Building, koska saisin asua Midtown Manhattanilla ja toisella puolella katua on Starbucks
Jos olisin säätila, olisin poutaa ja salamaa
Jos olisin auto, olisin hopeanvärinen (haloo, mä mitään autoista tiedä!)
Jos olisin sarjakuvasankari, olisin Nemi! Ehdottomasti! Nemi on ihan paras!
Paras kirja juuri nyt Arthur Phillips: Prague
Paras elokuva / tv-ohjelma juuri nyt Gilmore Girls ja West Wing
Parasta musiikkia juuri nyt Pink, Norah Jones, Lily Allen, John Legend

Kirjassa kuuluu myös tehdä Aikuistesti. Olen ennen pärjännyt aika huonosti (eli kakarasti) näissä testeissä, mutta päättelin että nyt kun mulla on asuntolaina ja Aalto-maljakko, niin aikuisuus on taattu. Tulos: -5, eli ”Olet syntynyt eilen tai korkeintaan toissapäivänä ja aikuisuus häämöttää vielä kaukana: tylsänä, harmaana ja epätodellisena. Milläköhän perusteella sinut on kelpuutettu täyttämään Aikuiset ystäväni-kirjaa?”. Pöh. Mutta haloo, mikä kirja nyt antaa anti-aikuispisteitä tatuoinnista?! Aikuisilla on tatuointeja! Ja kyllä aikuiset juovat maitoa ruoan kanssa! Ja pummaavat ratikassa. Ja bar-hoppaavat. Eivätkö? Salee hoppaavat.

Jos et äänestä, et saa valittaa...

No niin. Mä olen huono ihminen. Mä olen pienestä asti jaksanut pitää palopuheita äänestämisen puolesta. Ennen kuin täytin 18 olin todella harmissani siitä että en saanut äänestää, ja siksi olin mukana vaalitiimeissä jakamassa esitteitä räntäsateessa ajatuksella "jos en itse saa, niin ehkä voin edes saada nuo muut äänestämään puolestani". Ja vuositolkulla olen jaksanut toistaa samaa vanhaa mantraa "jos et äänestä, et saa valittaa" jne. Ja nyt, nyt se on sitten tapahtunut. Mä en äänestänyt seurakuntavaaleissa. Saako tän anteeksi, vai tuleeko tästä sanktiota taivaan portilla? Mut down grade'taan economy-luokkaan tai jotain.

In my defence: Mä vähän yritin. Luin Hesarista keskiviikkona seurakuntavaalien ennakkoäänestyspaikoista, ja päätinpä selvittää seurakuntani ehdokkaat. Ei oltu tehty ihan helpoksi ehdokkaiden löytäminen tiedon valtatieltä Internetistä, mutta loppujen lopuksi eteeni avautui lista. Yksikään nimi ei sanonut yhtään mitään, eikä nimen lisäksi lisätietoja ollut saatavilla. Mitä helvettiä Kirkkovaltuusto edes tekee?! (oho, äskeisen lauseen toinen sana ei oikein sovi kontekstiin. Piruntorjuntalaitos ei varmaankaan nimenomaan tee "helvettiä"). Joten nyt mä tuun jättämään äänestämättä, ja kuitenkin jatkaa valittamista siitä että kirkossa on töissä ihmisiä jotka eivät hyväksy esim. naispappeja ja jotka suhtautuvat säälittävän ennakkoluuloisesti ja ahdasmielisesti seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Eli mulla oli mahdollisuus vaikuttaa, enkä vaikuttanut. Mä oon ihan perseestä. Ja varmaan vähän huono kristitty. Jo senkin takia että huusin tuhansien muiden ihmisten kanssa eilen 50 Centin keikalla "Smoke weed, get drunk, fuck!" vaikka rehellisesti ainoasti kannatan kahta viimeistä. Keikka oli hieno. Lämppäreiden aikana vietimme aikaa Hartwall arenan ravitsemusliikkeissä, mutta ne jotka näkivät lämppärit sanoivat etteivät koskaan ennen olleet kokeneet yhtä kovaa myötähäpeää. Tanssijaryhmä ja beatboxaajat olivat kuin suoraan nuorisotalon talent-show'sta. Mutta itse keikka oli oikein hauska. Jossain vaiheessa 50 veti biisin jossa kaikkien oli tarkoitus nostaa sytkärit ilmaan (mä luulin että toi oli tosi kasaria, guess not). Kaksi kolmasosaa heiluttivat ilmassa kännyköjään joista loisti fluoresoiva valo. Miten niin kännykkäkansaa?

Me, myself and Curtis

Tänään tulee huippumukava päivä. Pientä liikelounasta päivällä, iltapäivällä syömään veljeni Callen ja kaverini Pian ja Erikan kanssa ja illalla – silloin se on me, myself and Curtis. Eli meen Callen kanssa 50 Centin (alias Curtis Jackson) keikalle Hartwall Areenalle. Eli oikeastaan me, my brother and Curtis, mutta se ei sanontana muistuta mitään.

Eilen kävin Studia-messuilla puhumassa. Mulle oli varattu oma luentotila, ja olin ihan varma ettei sinne ketään tule, mutta tulipa vaan melkein täyteen. Kokoomusnuoret olivat järkänneet sinne tiistaina Sari Sarkomaan, keskiviikkona Alexander Stubbin ja torstaina siis meikän. Ihan saman kaliiberin poliitikkoja siis kaikki. Mitä nyt vähän tuntemattomampia noi kaksi ekaa.

Illalla olin KY:lla (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta, ei se liukaste. Pervot.) juontamassa KY:n tyttökerhon, Seireenien hyväntekeväisyysillan. Huutokauppasin ansiokkaasti ensimmäistä kertaa elämässäni. Ilta oli menestys, ja rahaa kerättiin 1200 € Unicefin Pienten Puolella-projektiin. 12 eurolla voi taata Laoslaisen lapsen koulunkäynnin vuodeksi.

50 Cent-höyryissä hain netistä oman räppärinimen. Mä on Missy Vanilla Bastard Z. Se on ehkä hieman katu-uskottavampi kuin mun tangonimi (oma toinen nimi ja äidin tyttönimi) Maria Mälkiä. Tosin jos aikoisin tangokuninkaalliseksi, niin salee tuolla nimellä pääsisi ainakin finaaliin.

Meillä oli eilen vieraana Idols-tuomari Asko Kallonen (siis ei meillä kotona, vaan NRJ:lla). Se oli jotenkin ihan hirvittävän komea. Ihanat hymykuopat. Vähän ihastuin. Komea komea komea. Me oltiin tietysti laulettu nauhalle pätkät, jotka Asko sitten sai arvostella. Uutistoimittajamme Renne lauloi Paranoidin (tietty), ja aika huonolla englannilla. Siihen Asko että ”Renne teki englanninkielelle sen, minkä Hitler teki Puolalle”. Mulle Asko sanoin vaan ihania asioita, mutta se ei ole se syy miksi rakastuin siihen. Se oli vähän sen Everwood-lääkärin näköinen. Ehkä siksi sitten.

Veemäistä asiaa

”Politiikka on stand up -koomikko Lotta Backlundin suuri intohimo. Viime helmikuussa Lotan, 26, ja rakkaan politiikan välinen pitkä suhde sai ensimmäisen kolhun. Hän suututti kansanedustajat blogikirjoituksillaan ja joutui eroamaan eduskunnan palveluksesta. Eroon häntä ei suinkaan painostettu, mitä nyt vain vaadittiin valikoimaan sanansa tarkkaan ja olemaan hiljaa politiikasta. Sama kuin pyytäisi tiikeriä tiputtamaan juovansa.” Ja se jatkuu.

Jokuko ei lue Vee-lehteä? Tai asuu korvessa tai ulkomailla? Lue artikkeli tästä. Ihania nuo Vee-lehden ihmiset.